Jobin 9

1 Job vastasi ja sanoi:

ヨブこたへて言けるは

2 "Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan!

我まことに其事の然るを知り 人いかでか神の前に義かるべけん

3 Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.

よし人は神と辨爭はんとするとも千の一も答ふること能はざるべし

4 Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?

神は心慧く力強くましますなり 誰か神に逆ひてその身安からんや

5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;

彼山を移したまふに山しらず 彼震怒をもて之を飜倒したまふ

6 hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;

彼地を震ひてその所を離れしめたまへばその柱ゆるぐ

7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;

日に命じたまへば日いでず 又星辰を封じたまふ

8 hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;

唯かれ獨天を張り海の濤を覆たまふ

9 hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;

また北斗參宿昴宿および南方の密室を造りたまふ

10 hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.

大なる事を行ひたまふこと測られず奇しき業を爲たまふこと數しれず

11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.

視よ彼わが前を過たまふ 然るに我これを見ず彼すすみゆき賜ふ然るに我之を曉ず

12 Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'

彼奪ひ去賜ふ 誰か能之を沮まん 誰か之に汝何を爲やと言ことを得爲ん

13 Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.

神其震怒を息賜はず ラハブを助る者等之が下に屈む

14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?

然ば我爭か彼に回答を爲ことを得ん 爭われ言を選びて彼と論ふ事をえんや

15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.

假令われ義かるとも彼に回答をせじ 彼は我を審判く者なれば我彼に哀き求ん

16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,

假令我彼を呼て彼われに答へたまふともわが言を聽いれ賜ひしとは我信ぜざるなり

17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,

彼は大風をもて我を撃碎き 故なくして我に衆多の傷を負せ

18 joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.

我に息をつかさしめず 苦き事をもて我身に充せ賜ふ

19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'

強き者の力量を言んか 視よ此にあり 審判の事ならんか 誰か我を喚出すことを得爲ん

20 Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.

假令われ義かるとも我口われを惡しと爲ん 假令われ完全かるとも尚われを罪ありとせん

21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.

我は全し 然ども我はわが心を知ず 我生命を賤む

22 Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.

皆同一なり 故に我は言ふ神は完全者と惡者とを等しく滅ぼしたまふと

23 Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.

災禍の俄然に人を誅す如き事あれば彼は辜なき者の苦痛を笑ひ見たまふ

24 Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?

世は惡き者の手に交されてあり 彼またその裁判人の面を蔽ひたまふ 若彼ならずば是誰の行爲なるや

25 Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,

わが日は驛使よりも迅く 徒に過さりて福祉を見ず

26 ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.

其はしること葦舟のごとく 物を攫まんとて飛かける鷲のごとし

27 Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,

たとひ我わが愁を忘れ面色を改めて笑ひをらんと思ふとも

28 niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.

尚この諸の苦痛のために戰慄くなり 我思ふに汝われを釋し放ちたまはざらん

29 Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?

我は罪ありとせらるるなれば何ぞ徒然に勞すべけんや

30 Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,

われ雪水をもて身を洗ひ 灰汁をもて手を潔むるとも

31 silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.

汝われを汚はしき穴の中に陷いれたまはん 而して我衣も我を厭ふにいたらん

32 Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.

神は我のごとく人にあらざれば我かれに答ふべからず 我ら二箇して共に裁判に臨むべからず

33 Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle

また我らの間には我ら二箇の上に手を置べき仲保あらず

34 ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;

願くは彼その杖を我より取はなし その震怒をもて我を懼れしめたまはざれ

35 silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi, sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."

然らば我 言語て彼を畏れざらん 其は我みづから斯る者と思はざればなり