Jobin 8
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
Then responded Bildad the Shuhite, and said: —
2 "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
How long wilt thou speak these things? Or, as a mighty wind, shall be the sayings of thy mouth?
3 Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?
Should, GOD, pervert justice? Or, the Almighty, pervert righteousness?
4 Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
Though, thy children, sinned against him, and he delivered them into the hand of their transgression,
5 Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,
Yet, if, thou thyself, wilt diligently seek unto GOD, —and, unto the Almighty, wilt make supplication;
6 jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.
If, pure and upright, thou thyself, art, surely, now, will he answer thy prayer, and will prosper thy righteous habitation:
7 Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.
So shall thy beginning appear small, —when, thy latter end, he shall greatly increase!
8 Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.
For inquire, I pray thee, of a former generation, and prepare thyself for the research of their fathers; —
9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.
For, of yesterday, are, we, and cannot know, for, a shadow, are our days upon earth:
10 He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
Shall, they, not teach thee—tell thee, and, out of their memory, bring forth words?
11 'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?
Can the paper-reed grow up, without a marsh? Or the rush grow up, without water?
12 Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.
Though while still, in its freshness, it be not plucked off, yet, before any kind of grass, it doth wither:
13 Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
So, shall be the latter end of all who forget GOD, and, the hope of the impious, shall perish:
14 hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.
Whose trust shall be contemptible, —and, a spider’s web, his confidence:
15 Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.
He leaneth upon his house, and it will not stand, he holdeth it fast, and it will not remain erect.
16 Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
Full of moisture he is, before the sun, and, over his garden, his shoot goeth forth:
17 Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.
Over a heap, his roots are entwined, a place of stones, he descrieth;
18 Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.
If one destroy him out of his place, then will it disown him [saying] —I have not seen thee.
19 Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
Lo! that, is the joy of his way, —and, out of the dust, shall others spring up.
20 Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.
Lo! GOD, will not reject a blameless man, neither will he grasp the hand of evil-doers:
21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
At length he shall fill with laughter thy mouth, and thy lips, with a shout of triumph:
22 Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole."
They who hate thee, shall be clothed with shame, but, the tent of the lawless, shall not be!
