Jobin 5
1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
Kiálts csak, van-e, ki felel neked, s kihez fordulnál a szentek közül?
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
Mert az oktalant megöli a bosszúság, s az együgyűre halált hoz a vakbuzgalom.
3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
Én láttam az oktalant meggyökeredzeni, és rögtön megátkoztam hajlékát.
4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
Távol esnek gyermekei a segítségtől, összezúzatnak a kapuban és nincs mentő.
5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
A kinek aratását megeszi az éhező, tövisek közül is elveszi, és áhítja vagyonukat a hurok.
6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
Mert nem a porból nő ki a baj, s nem a földből sarjad a szenvedés;
7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
hanem az ember szenvedésre született, a mint a villám fiai magasba repülnek.
8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
Azonban én Istenhez fordulnék, és az Istenhez intézném ügyemet.
9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
A ki nagyokat tesz, kikutathatatlanul, csodásokat, úgy hogy számuk sincsen.
10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
A ki esőt ad a földnek színére s vizet küld a térségek szinére,
11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
hogy az alacsonyokat magasra tegye, s a búsulók segítségre emelkednek.
12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
Megbontja a ravaszok gondolatait, s nem végeznek kezeik olyat, a mi valódiság.
13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
Megfogja a bölcseket ravaszságukban, s a ferdék tanácsa elhamarkodott;
14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
nappal sötétségre találnak, és mint éjjel tapogatóznak délben.
15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
Így megsegíti a kardtól, szájuktól, és az erősnek kezétől a szűkölködőt;
16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
s lett remény a szegény számára, és a jogtalanság elzárta száját.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Íme boldog a halandó, kit Isten megfenyít, s a Mindenható oktatását meg ne vesd;
18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
mert ő fájdít és bekötöz, sebet üt és kezei gyógyítanak.
19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
Hat szorongatásban megment és hétben nem ér téged baj:
20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
Éhségben megváltott a haláltól s háborúban kard hatalmától;
21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
a nyelv ostora elől rejtve vagy s nem félsz pusztítástól, midőn jön;
22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
pusztításon s éhínségen nevetsz, s a föld vadjától nem kell félned,
23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
mert a mező köveivel van szövetséged s a mező vadja békére állott veled.
24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
Megtudod, hogy béke a te sátorod; vizsgálod hajlékodat és nincs vétked;
25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
tudod, hogy sok a magzatod és sarjaid akár a földnek füve.
26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
Erő teljében jutsz el sírhoz, a mint fölmén az asztag a maga idején.
27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
Íme, ez az, a mit kikutattunk, így van, hallgass rá és ismerd meg te!
