Jobin 5
1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
Call now, see if any will answer thee! And to which of the holy ones wilt thou look?
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
Verily grief destroyeth the fool, And wrath consumeth the weak man.
3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
I have seen an impious man taking root, But soon I cursed his habitation.
4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
His children are far from safety; They are oppressed at the gate, and there is none to deliver them.
5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
His harvest the hungry devour, Carrying it even through the thorns; And a snare gapeth after his substance.
6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
For affliction cometh not from the dust, Nor doth trouble spring up from the ground;
7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
Behold, man is born to trouble, As the sparks fly upward.
8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
I would look to God, And to God would I commit my cause,
9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
Who doeth great things and unsearchable; Yea, marvellous things without number;
10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
Who giveth rain upon the earth, And sendeth water upon the fields;
11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
Who placeth the lowly in high places, And restoreth the afflicted to prosperity;
12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
Who disappointeth the devices of the crafty, So that their hands cannot perform their enterprises;
13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
Who taketh the wise in their own craftiness, And bringeth to nought the counsel of the artful.
14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
They meet with darkness in the daytime; They grope at noon as if it were night.
15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
So he saveth the persecuted from their mouth; The oppressed from the hand of the mighty.
16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
So the poor hath hope, And iniquity stoppeth her mouth.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Behold, happy is the man whom God correcteth; Therefore despise not thou the chastening of the Almighty.
18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
For he bruiseth, and bindeth up; He woundeth, and his hands make whole.
19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
In six troubles will he deliver thee; Yea, in seven shall no evil touch thee.
20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
In famine he will redeem thee from death, And in war from the power of the sword.
21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
Thou shalt be safe from the scourge of the tongue, And shalt not be afraid of destruction, when it cometh.
22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
At destruction and famine thou shalt laugh, And of the wild beasts of the land shalt thou not be afraid.
23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
For thou shalt be in league with the stones of the field; Yea, the beasts of the forest shall be at peace with thee.
24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
Thou shalt find that thy tent is in peace; Thou shalt visit thy dwelling, and not be disappointed.
25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
Thou shalt see thy descendants numerous, And thine offspring as the grass of the earth.
26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
Thou shalt come to thy grave in full age, As a shock of corn gathered in its season.
27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
Lo! this we have searched out; so it is: Hear it, and lay it up in thy mind!
