Jobin 5
1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
“Pray, call, is there any to answer you? And to which of the holy ones do you turn?
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
For provocation slays the perverse, And envy puts to death the simple,
3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
I have seen the perverse taking root, And I mark his habitation straight away,
4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
His sons are far from safety, And they are bruised in the gate, And there is no deliverer.
5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
Whose harvest the hungry eat, And even take it from the thorns, And the designing swallowed their wealth.
6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
For sorrow does not come forth from the dust, Nor does misery spring up from the ground.
7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
For man is born to misery, And the sparks go high to fly.
8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
Yet I inquire for God, And for God I give my word,
9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
Doing great things, and there is no searching. Wonderful, until there is no numbering.
10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
Who is giving rain on the face of the land, And is sending waters on the out-places.
11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
To set the low on a high place, And the mourners have been high [in] safety.
12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
Making void thoughts of the cunning, And their hands do not execute wisdom.
13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
Capturing the wise in their subtlety, And the counsel of wrestling ones was hurried,
14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
By day they meet darkness, And as night—they grope at noon.
15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
He saves the needy from the sword in their mouth, And from a strong hand,
16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
And there is hope for the poor, And perverseness has shut her mouth.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Behold, the blessedness of mortal man, God reproves him: And do not despise the discipline of the Mighty,
18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
For He pains, and He binds up, He strikes, and His hands heal.
19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
In six distresses He delivers you, And in seven evil does not strike on you.
20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
In famine He has redeemed you from death, And in battle from the hands of the sword.
21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
When the tongue scourges you are hid, And you are not afraid of destruction, When it comes.
22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
At destruction and at hunger you mock, And of the beast of the earth, You are not afraid.
23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
(For with sons of the field [is] your covenant, And the beast of the field Has been at peace with you.)
24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
And you have known that your tent [is] peace, And inspected your habitation, and do not err,
25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
And have known that your seed [is] numerous, And your offspring as the herb of the earth;
26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
You come in full age to the grave, As the going up of a stalk in its season.
27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
Behold, this—we searched it out—it [is] right, listen; And you, know for yourself!”
