Jobin 5
1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
»Raab kun! Giver nogen dig Svar? Og til hvem af de Hellige vender du dig?
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
Thi Daarens Harme koster ham Livet, Taabens Vrede bliver hans Død.
3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
Selv har jeg set en Daare rykkes op, hans Bolig raadne brat;
4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
hans Sønner var uden Hjælp, traadtes ned i Porten, ingen reddede dem;
5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
sultne aad deres Høst, de tog den, selv mellem Torne, og tørstige drak deres Mælk.
6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
Thi Vanheld vokser ej op af Støvet, Kvide spirer ej frem af Jorden,
7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
men Mennesket avler Kvide, og Gnisterne flyver til Vejrs.
8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
Nej, jeg vilde søge til Gud og lægge min Sag for ham,
9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
som øver ufattelig Vælde og Undere uden Tal,
10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
som giver Regn paa Jorden og nedsender Vand over Marken
11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
for at løfte de bøjede højt, saa de sørgende opnaar Frelse,
12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
han, som krydser de kloges Tanker, saa de ikke virker noget, der varer,
13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
som fanger de vise i deres Kløgt, saa de listiges Raad er forhastet;
14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
i Mørke raver de, selv om Dagen, famler ved Middag, som var det Nat.
15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
Men han frelser den arme fra Sværdet og fattig af stærkes Haand,
16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
saa der bliver Haab for den ringe og Ondskaben lukker sin Mund.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Held den Mand, som revses at Gud; ringeagt ej den Almægtiges Tugt!
18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
Thi han saarer, og han forbinder, han slaar, og hans Hænder læger.
19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
Seks Gange redder han dig i Trængsel, syv gaar Ulykken uden om dig;
20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
han frier dig fra Døden i Hungersnød, i Krig fra Sværdets Vold;
21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
du er gemt for Tungens Svøbe, har intet at frygte, naar Voldsdaad kommer;
22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
du ler ad Voldsdaad og Hungersnød og frygter ej Jordens vilde Dyr;
23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
du har Pagt med Markens Sten, har Fred med Markens Vilddyr;
24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
du kender at have dit Telt i Fred, du mønstrer din Bolig, og intet fattes;
25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
du kender at have et talrigt Afkom, som Jordens Urter er dine Spirer;
26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
Graven naar du i Ungdomskraft, som Neg føres op, naar Tid er inde.
27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
Se, det har vi gransket, saaledes er det; det har vi hørt, saa vid ogsaa du det!
