Jobin 5
1 "Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
Vaihi kawk noek ah, na kawkhaih lok pathim han kami om tih maw? Naa bang ih kaciim kaminawk khaeah maw nang qoi han?
2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
Palungphui hmai baktih amngaehhaih mah kamthu to hum moe, uthaih mah kamthu to misong ah ohsak.
3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
Kamthu ih tangzun loe cak, tiah ka hnuk pongah, a ohhaih ahmuen to ka tangoeng pae roep.
4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
Anih ih caanawk loe misa monghaih tawn o ai, khongkha ah ah atit o naah, bomkung tawn o ai.
5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
A aah ih cang loe zok amthlam kaminawk mah caak pae o ving; anih ih hmuenmaenawk loe mingcahnawk mah lomh pae o king.
6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
Patangkhanghaih loe maiphu thung hoiah angzo ai, raihaih doeh long thung hoiah tacawt ai.
7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
Toe van bangah tapraek tahang hmai baktih toengah, kami loe raihaih tongh han ih ni tapen roe.
8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
Toe kai loe Sithaw khaeah tahmenhaih ka hnik moe, ka raihaih to Sithaw khaeah ka tathlang han:
9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
anih loe paroeai kalen hmuen, kroek laek ai hmuen, dawnrai koi hmuennawk to sak;
10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
Anih mah ni long ah kho angzohsak moe, lawk ah tui to longsak.
11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
Poek pahnaem kami to anih mah atoengh tahang moe, palungsae kami to monghaih ahmuen ah atoengh tahang.
12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
Minawk aling thaih kami mah kasae pacaeng ih hmuen akoep han ai ah, anih mah pakaa pae.
13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
Palungha kaminawk loe angmacae palunghahaih hoiah sak pacaeng ih hmuen pongah amansak moe, poek kangkawn kami amsakhaih to a phraek pae.
14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
Nihcae loe khodai ah vinghaih tongh o moe, athun ah khoving baktiah loklam pathoep hoiah a caeh o.
15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
Sithaw mah amtang kaminawk to thacak kami ih pakha hoi anih ih ban thung hoiah pahlong.
16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
To pongah amtang kaminawk loe oephaih tawnh o moe, katoeng ai hmuen mah anih ih pakha to tamuep pae.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Khenah, Sithaw mah patoengh ih kami loe tahamhoih; to pongah Thacak koek Sithaw mah thuitaekhaih to patoek hmah.
18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
Anih mah ahmaa caksak, toe ahmaa to komh pae let; nganbawh kana a paek, toe ngantuisak let.
19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
Anih mah vai tarukto raihaih thung hoiah na loisak tih; ue, vai sarihto naah doeh kasae na tongh mak ai.
20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
Anih mah khokhaa naah duekhaih thung hoiah na pahlong tih; misatuk naah doeh sumsen thacakhaih thung hoiah pahlong tih.
21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
Lok amlai palai thung hoiah na pakaa ueloe, amrohaih phak naah, na zii mak ai.
22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
Amrohaih hoi khokhaahaih to na pahnui thuih ueloe, long nui ih hmawsaeng moinawk doeh na zii mak ai.
23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
Azawn ih thlungnawk loe lokmaihaih ampui baktiah om ueloe, taw ih moisannawk loe kamongah nang hoi nawnto om o tih.
24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
Na ohhaih kahni im loe misa monghaih hoiah oh, tiah na panoek ueloe, na ohhaih ahmuen na phak naah, palungboenghaih om mak ai.
25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
Nang ih atiinawk loe paroeai pop o tih, na caanawk loe long ih phroh baktiah om o tih, tiah na panoek tih.
26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
Atue phak naah aah ih cang baktiah, na mitong naah loe taprong ah na caeh tih.
27 Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
Khenah, hae hmuen hae ka pakrong o, to hmuen loe oh tangtang; to pongah tahngai ah loe, na hoih haih hanah pakuem ah, tiah a naa.
