< Jobin 41 >

1 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
“So wubetumi de darewa atwe ɔdɛnkyɛmmirampɔn anaa wubetumi de hama akyekyere ne tɛkrɛma?
2 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
So wubetumi de hama afa ne hwenem, anaasɛ wubetumi de darewa aso nʼabogye mu?
3 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
Ɔbɛkɔ so asrɛ wo sɛ hu no mmɔbɔ ana? Ɔne wo bɛkasa brɛoo ana?
4 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
Ɔbɛpene ne wo ayɛ apam ama wode no ayɛ wʼakoa afebɔɔ ana?
5 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
Wubetumi de no ayɛ abɛbɛ te sɛ anomaa anaa wubetumi asa no hama de no ama wo mmabea?
6 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
So aguadifo bɛpɛ sɛ wode no bedi nsesagua? Wɔbɛkyekyɛ ne mu ama aguadifo ana?
7 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
Wubetumi de mpeaw awowɔ ne were mu anaasɛ wode mpataa mpɛmɛ bɛwowɔ ne ti ho?
8 Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
Wode wo nsa ka no a, wobɛkae sɛnea ɔbɛwosow ne ho, nti worenyɛ saa bio!
9 Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
Ɔkwan biara nni hɔ a wobɛfa so akyere no; ani a ɛbɔ ne so kɛkɛ no ma nnipa dwudwo.
10 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
Obiara ntumi nsi ne bo nhwanyan no. Afei hena na obetumi ne me adi asi?
11 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
Hena na mede no ka a ɛsɛ sɛ mitua? Biribiara a ɛhyɛ ɔsoro ase no yɛ me de.
12 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
“Me werɛ remfi sɛ mɛka nʼakwaa, nʼahoɔden ne ne bɔbea fɛfɛ no ho asɛm.
13 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
Hena na obetumi aworɔw ne ho ahama, na hena na ɔde nnareka bɛkɔ ne ho?
14 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
Hena na obetumi abue nʼabogye, a ɛse a ɛyɛ hu ayɛ no ma no?
15 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
Nʼakyi wɔ bona a ɛsesa so, ɛtetare so a ɔkwan nna mu koraa;
16 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
sɛnea ɛtetare so fa no nti, mframa biara mfa ntam.
17 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
Ɛtoatoa mu denneennen a emu ntumi ntetew.
18 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
Sɛ ɔnwansi a, ɛpepa gya; nʼaniwa aba te sɛ adekyeenim hann.
19 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
Agyatɛn turuw fi nʼanom na nsramma turuturuw fi mu.
20 Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
Wusiw sen fi ne hwene mu te sɛ ɔsɛn a esi gya so.
21 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
Ne home ma gyabiriw ano sɔ, na ogyaframa tu fi nʼanom.
22 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
Ne kɔn mu wɔ ahoɔden ankasa; wɔn a wohu no no aba mu bu.
23 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
Ne were a abubu agu so no yɛ peperee; ayɛ pemee a ɛnka ne ho.
24 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
Ne koko so yɛ den sɛ ɔbotan ɛyɛ den sɛ awiyammo.
25 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
Sɛ ɔsɔre a, ahoɔdenfo bɔ huboa; sɛ ɔwosow ne ho a woguan.
26 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
Afoa wɔ no a, ɛnka no, peaw, pɛmɛ ne agyan nso saa ara.
27 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
Ɔfa dade sɛ wura bi na kɔbere mfrafrae te sɛ dua a awu bi ma no.
28 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
Agyan mma no nguan; ahwimmo mu aboa yɛ ntɛtɛ ma no.
29 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
Kontibaa te sɛ sare wɔ nʼani so; na ɔserew pɛmɛ nnyigyei.
30 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
Abon a ano yɛ nnam tuatua ne yafunu so. Ɔtwe ne ho ase wɔ fam fa dontori mu a, eyiyi akam.
31 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
Ɔma bun mu huru sɛ nsu a ɛwɔ ɛsɛn mu na onunu po mu sɛ srade a ɛwɔ kuku mu.
32 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
Nea ɔbɛfa no, ɛhɔ nsu no pa yerɛw yerɛw; na obi besusuw sɛ po bun adan ayɛ dwen.
33 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
Asase so biribiara ne no nsɛ. Ɔyɛ abɔde a onsuro hwee.
34 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
Ommu wɔn a wɔyɛ ahantan no mu biara; ɔyɛ wɔn a wɔyɛ ahomaso no nyinaa so hene.”

< Jobin 41 >