Jobin 41

1 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?

Hagi agaza hunte tusizankna osifavema Leviataniema nehaza osifavekrerfa, hagerimpima nemaniana Jopuga hukuretira avazu nehunka, nofitetira agefu'narera anakigahampi?

2 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?

Agonagampina nofira rentetenka, avazu hunka nevunka, ameragempina reraponentenka nofira rentegahampi?

3 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?

Ana'ma hanankeno'a kasunku hunantenka natro hunora fru kea hugahifi?

4 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?

Ana nehuno nagra mago narimpa huanki'na kagri eri'za vahe manine'na, kazokazo eri'za erigante vava hu'na vugahue hunora hugahifi?

5 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?

Namama avrenka kegavama nehana zana hunka kegava nehunka, nofitera rentetenka ne'one mofaneka'a zaminanke'za zokagora rentegahazafi?

6 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?

Hagi zago vahe'mo'za ana zagama mizasenakura, mizama'agura keha rete'za, ana zaga ahe'za akafari osi osi hu'za eri'za maketifina zagorera ome atregahazafi?

7 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?

Hagi ana zaga, nozamema nehaza keveretira asenifine avufgafinena ahegresogreso hugahampi?

8 Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!

Hagi ana zagamofo avufgare'ma kazama antenka kesanunka, henka'anena anara osugahue hunka hugahane. Na'ankure ana'ma hanugeno'ma henka'ama ha'ma hunantesniana, havizantfa hugahie hunka kagesa antahigahane.

9 Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."

Hagi antahio, kagrama hunka ana zagama azerisanue hunka'ma kagesama nentahisanunka anara osuo. Na'ankure ana zagama azerisanuema huno hania vahera ana zagamo'a refaki hutregahie.

10 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

Mago vahe'mo'a ana leviatani'ema nehaza zaga azeri oraotigahie. Ana'ma haniana iza oti hankaveti'neno hara hunantegahie?

11 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

Iza mago zana nami'nesanigu hu'na, ete nona hu'na amigahue? Na'ankure ama mopafima maka zama me'nea zantamina, Nagri zanke me'ne.

12 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.

Hagi leviataniema nehaza zagama hage rimpima nemania zagamofo hankavene, avufgane agia azankrefagura eri ama hu'na kasamigahue.

13 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?

Ana zagamofo avufagare'ma me'nea irira iza eri kanope netreno, agofetu agofetu'ma huno'ma hankave avufgama me'neana iza reraponegahie?

14 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.

Ana zagamofona ave krerfa hunte'neanki'za, vahe'mo'za koro nehaze. E'ina hu'neankino, iza ana zaga aheno agemzampa atavegrigahie?

15 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.

Ana zagamofo amagenafina iri'amo'a, magopi rukamaretere huno evuevu hu'neankino hankavetino hankogna hu'ne.

16 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.

Ana zagamofo iri'amo'a, magopi akamareno hantohanto hu'neankino, zahomo'ma ufrega kana omane'ne.

17 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.

Mago mago irimo'a agu'afinka, mago irite rukamaretere huno azeri hankaveti'ne. Ana hu'neankino eri kanopeno eri rure'rurera hugara osu'ne.

18 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.

Hagi ana zagamo'ma kasi'ma haniana, agonagampintira teve ruganani huno vuno eno nehigeno, avurgafintira nantera zagema marerino zagemo'ma remsama hiaza nehie.

19 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.

Ana zagamofo agipintira teve ruganani huno vuno eno nehigeno, agipintira tevemo'a hagna hagna huno atineramie.

20 Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.

Ana nehigeno kavofima tima tagino, tevere kre'negeno krakra hiaza huno, agonagampintira amu'mo'a rugasu huno enevie.

21 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.

Hagi agipinti'ma evia zahomo'a tanknu'zafima tevema nerea tevea hukru higeno rukaru nehigeno, teve nefamo'a agipintira hagna hagna huno nere.

22 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.

Ana zagamofo anankempina tusi'a hankave me'neankino, inantego vanoma hiana, tusiza huno vahera zamazeri koro nehie.

23 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.

Ana zagamofo avufgamo'ma marerino tamino'ma hu'nea ma'amo'a, magopi ruhampri ruhampri huno antrako huno hankaveti'neankino, eri pahesi rure rure'ma hu'amo'a amuho hu'ne.

24 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.

Ana zagamofo tumo'amo'a havegna huno hanavetineankino, witima refuzafunepaza havegna hu'ne.

25 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.

Ana zagamo'ma o'manetige'za hankave vahe'mo'za koro nehu'za, na'a hugahune hu'za kanku nehakaze.

26 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.

Ana hu'neankino bainati kazintetiro, keveretiro, karugru keveretiro, osi have kazintetira mago vahe'mo'a ana zaga ahegara osu'ne.

27 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.

Hagi ainireti'ma tro'ma hu'naza ha' zantamima ana zagamo'ma keana, trazankna huno keamne zankna nehuno, bronsireti'ma tro'ma hu'naza ha' zantamima keana, kasari'nea zafagna hu'ne.

28 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.

Vahe'mo'za kevea ahe tresnageno mani'nesnirega vugahianagi, korora ofregahie. Gumi atifina havea erinte'za ahegahazanagi ana havemo'a hagege trazamo'ma avufgare'ma avako'ma hiankna hugahie.

29 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.

Kumpa kanoma kesaniana, trazankna huno ke amnezaneseno, karugru kevema matrevuno atresigeno esania zamofo agasasama nentahino'a kiza regahie.

30 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.

Ana zagamofo asagufima me'nea irimo'a, mopa kavomo'ma rupararo vazigeno asane'neankna hu'ne. Ana hu'neankino, mopafima regararo heno'ma nevigeno'a, mopa vazikekurino nevie.

31 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.

Hagi hagerimpima nevigeno'a, kavofima tima afino tevefi kre'negeno timo'ma krakra hiaza huno, hagerimo'a krakra huteno masavemo'ma ze'ze'ma nehiaza nehie.

32 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.

Ana zagamo'ma hagerimpima nevigeno'ma, amefi'ma timo'ma agrege'ma huno nevia zamo'a rumsa huno efeke hu'neankino, mago kavrinteaza nehie. Ana nehigeno ana zamo'a tavava ozafamofo efeke azoka kna huno efeke nehie.

33 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.

Ama mopafina mago agrikna zaga omani'neankino, mago zagagura korora nosie.

34 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."

Maka zagama mani'naza zagafina, agra zamagatereno avufga ra nehie. Ana hu'neankino maka afi zagama mani'nazana zamagatereno kini mani'ne.