Jobin 41
1 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
Canst thou draw out leviathan with a fish hook? or press down his tongue with a cord?
2 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
Canst thou put a rope into his nose? or pierce his jaw through with a hook?
3 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
Will he make many supplications unto thee? or will he speak soft words unto thee?
4 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
Will he make a covenant with thee, that thou shouldest take him for a servant for ever?
5 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
Wilt thou play with him as with a bird? or wilt thou bind him for thy maidens?
6 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
Shall the bands [of fishermen] make traffic of him? shall they part him among the merchants?
7 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
Canst thou fill his skin with barbed irons, or his head with fish spears?
8 Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
Lay thine hand upon him; remember the battle, and do so no more.
9 Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
Behold, the hope of him is in vain: shall not one be cast down even at the sight of him?
10 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
None is so fierce that he dare stir him up: who then is he that can stand before me?
11 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
Who hath first given unto me, that I should repay him? [whatsoever is] under the whole heaven is mine.
12 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
I will not keep silence concerning his limbs, nor his mighty strength, nor his comely proportion.
13 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
Who can strip off his outer garment? who shall come within his double bridle?
14 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
Who can open the doors of his face? round about his teeth is terror.
15 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
His strong scales are [his] pride, shut up together [as with] a close seal.
16 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
One is so near to another, that no air can come between them.
17 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
They are joined one to another; they stick together, that they cannot be sundered.
18 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
His neesings flash forth light, and his eyes are like the eyelids of the morning.
19 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
Out of his mouth go burning torches, and sparks of fire leap forth.
20 Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
Out of his nostrils a smoke goeth, as of a seething pot and [burning] rushes.
21 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
His breath kindleth coals, and a flame goeth forth from his mouth.
22 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
In his neck abideth strength, and terror danceth before him.
23 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
The flakes of his flesh are joined together: they are firm upon him; they cannot be moved.
24 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
His heart is as firm as a stone; yea, firm as the nether millstone.
25 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
When he raiseth himself up, the mighty are afraid: by reason of consternation they are beside themselves.
26 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
If one lay at him with the sword, it cannot avail; nor the spear, the dart, nor the pointed shaft.
27 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
He counteth iron as straw, [and] brass as rotten wood.
28 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
The arrow cannot make him flee: slingstones are turned with him into stubble.
29 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
Clubs are counted as stubble: he laugheth at the rushing of the javelin.
30 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
His underparts are [like] sharp potsherds: he spreadeth [as it were] a threshing wain upon the mire.
31 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
He maketh the deep to boil like a pot: he maketh the sea like ointment.
32 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
He maketh a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.
33 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
Upon earth there is not his like, that is made without fear.
34 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
He beholdeth every thing that is high: he is king over all the sons of pride.
