Jobin 39
1 Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?
Ku kom etu ke pacl nani lemnak fineol uh ac isusla? Kom nu liye ke deer lemnak uh isus uh?
2 Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?
Kom etu lah eltal ac pitutu malem ekasr elos fah isusla? Ac kom etu pacl in isus lalos uh?
3 Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.
Kom etu ke pacl elos ac kuruweni Ac oswela natu natulos uh nu faclu?
4 Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.
Natu natulos uh ac kapak ac arulana fokokoi inima uh; Elos ac som ac tia sifil foloko.
5 Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,
“Su ikasla donkey lemnak uh? Su fuhlela eltal in forfor sukosok?
6 sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?
Nga sang acn mwesis uh tuh in acn in muta lalos, Ac lela elos in muta yen wangin mwet muta we, ac wangin mah ku in kapak we.
7 Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;
Elos muta yen loes liki oraru lun siti uh, Ac wangin mwet ku in akmunayalosla ac sap elos in orekma.
8 se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.
Fineol uh pa acn mahsrik ma elos mongo we, Ac suk ma folfolsra elos in kang.
9 Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?
“Ya soko cow lemnak ac ku in orekma lom? Ku el ac lungse motul in lohm sin kosro nutum uh?
10 Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?
Ku kom ku in kapriya soko ke sucl ac oru elan pikin ima lom uh? Ku oru elan amakin mwe kulkul inima lom uh?
11 Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?
Kom ku in lulalfongi ke fokoko lun manol, Ac finsrak mu elan oru orekma toasr lom uh?
12 Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?
Ya kom lulalfongi elan usani fokin ima ma kom kosrani uh Ac orani wheat uh nu ke acn in kulkul wheat lom uh?
13 Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?
“Posohksok lulap lun ostrich finne pisrpisr ke pikpik uh, Tuh ostrich uh tia ku in sohk oana stork uh.
14 Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.
Ostrich uh filiya atro natulos ah fin fohk uh, Fusrfusr lun fohk uh in mau ku in fisrik atro uh.
15 Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.
El tia nunku lah nia se ku in longya, Ku kosro lemnak ac fukulya.
16 Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.
El oru oana in tia ma natul pa atro uh. El tia nunku lah ac wangin sripen kemkatu lal uh.
17 Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
Nga pa tuh oru elan lalfon, Ac tia sang etauk nu sel uh.
18 Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
Tusruktu el fin mukuiyak elan kasrusr El ac isrun na soko horse ac mwet ma kasrusr fac uh.
19 Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
“Job, ku kom pa oru horse uh in fokoko, Ac sang unac fin kwawalos in srosro uh?
20 Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.
Ku kom pa oru elos in sro oana locust uh, Ac aksangengye mwet uh ke mongin fwaclos uh?
21 Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.
Elos ac rarala ac kihling infohk infahlfal uh; Elos ac yuyang nu ke mweun ke kuiyalos nufon.
22 Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.
Elos tia etu sangeng, Ac wangin cutlass ku in oru elos in foloki.
23 Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.
Kufwen mweun ma mwet kasrusr faclos uh us Ac erarrar ac saromrom ke kalmen faht uh.
24 Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.
Elos ac rarak ke tufal uh, ac sroak kasrusr nu meet. Pacl mwe ukuk uh kasla, elos tia ku in oakwuki.
25 Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.
Pacl nukewa mwe ukuk uh ac kas uh elos ac ngorla; Elos ku in ngokak mweun uh meet liki elos apkuranyang nu kac, Ac elos lohng pusren sapsap lun mwet kol lun mwet mweun uh.
26 Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?
“Ya won hawk uh lutlut sohksok sum Ke el ac asroelik posohksok lal nu eir uh?
27 Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?
Ku eagle uh soano sapsap lom Tuh elan orala ahng lal uh yen fulat fineol uh?
28 Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.
El ac orala acn in muta lal uh fin eot ma oan yen fulat oemeet fineol uh, Ac oru acn tohktok fineol uh in nien wikla ku lal.
29 Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.
El ac muta we ac ngetnget liye acn loes ac acn apkuran, In konauk ma elan uniya ac kang.
30 Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin."
Eagle uh ac toeni raunela monin ma misa, Ac eagle fusr uh ac nim srah kac uh.”
