< Jobin 38 >

1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Nanoiñe Iobe boak’ an-talio amy zao t’Iehovà ami’ty hoe:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Ia ze o mampaieñe vere añ’enta’e tsy aman-kilalao?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Midiaña vania hoe ondaty; le hañontaneako, vaho ho toiñe’o.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Taia v’iheo te ­najadoko o faha’ ty tane toio? Taroño kanao mahilala.
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Ia ty nisafiry o zehe’eo naho fohi’o? he ia ty namavatse taly ama’e?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Najadoñe ami’ty inoñ’ o faha’eo? ia ka ty nampitsatoke ty vato-lahi’e?
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
Ie hene nitrao-pisaboañe o vasia-maraiñeo vaho fonga nipoñak’ an-drebeke o anan’ Añahareo.
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
Ke ia ty nampigabeñe i riakey an-dalam-bey, ie vaho niboloañe boak’an-koviñe ao.
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
Ie nitseneako saroñe an-drahoñe, naho sokotry an-kamoromoroñañe.
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
Ie nafepèko o efe’eo vaho nampijadoñe ty sikada’e naho o lala’eo,
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
Ami’ty hoe: Efets’ etoa ty homba’o, le tsy ilikoarañe; etoañe ty hanjirañe o onja’o mitoabotseo.
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
Fa linili’o hao i maraiñey, sikal’am-pifotoran’ andro’o añe, he nampahafohine’o i fanjirik’androy hao i toe’ey,
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
hamihina’e o indran-taneo, hañifihañe ama’e o lo-tserekeo?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
Ie miova hoe lietse ambanem-boli-pitomboke, miboake hoe volon-tsaroñe ty vinta’e.
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
Fe tanañe amo tsereheñeo ty hazavà’iareo, vaho ampipozaheñe ty sira mizonjoñe.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
Fa niziliha’o hao ty figoangoaña’ i riakey? hera nijelanjelañe an-goledo’ i lalekey?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Fa nibentareñ’ ama’o hao o lalam-bein-kavilasio? fa niisa’o hao o lalan-talinjom-pihomahañeo?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Apota’o hao ty fienene’ ty tane toy? abejaño naho hene fohi’o?
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
Aia ty lalam-bam-pimoneña’ i hazavàñey? Naho i ieñey, aia ty akiba’e?
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
Hanesea’o mb’am-pifaritsoha’e añe: hitinoña’o o lalam-ban-kiboho’e mb’eo?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Fohi’o kanao Izay ty nisamahañ’ azo, vaho tsivatse o andro’oo!
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
Fa nimoaha’o hao ty fañajañe i fanalay? Nioni’o hao ty famandroñañe o havandrao?
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
I nahajako ho an-tsan-kasotriañey, ho amy andron-kotakotake naho fialiañey?
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
Lalañe aia ty ifampirià’ i hazavàñey, ty ifampitsiriaria’ i tiok’atiñanañey an-tane atoy?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Ia ty nihaly talaha ho a i fisorotombahañey, ndra ty lalan-kombà’ i àmpin-kotrokey?
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
Hahavia’ ty orañe an-tane tsy ama’ondaty, ndra an-diolio pok’ olombeloñe,
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
hahaeneñe i fatram-bey mangoakoakey hitovoaña’ i ahetsey hitiry?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Manan-drae hao i orañey? Ke ia ty nampiareñe o tsopan-jonoo?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Boak’ an-kovi’ ia o fanalao? Le i pilitem-panalan-dikerañey, ia ty nisamak’ aze?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
Ie mihagàñe hoe vato ty rano, vaho mijihetse ty tarehe’ i lalekey?
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
Lefe’ o feheñe hao o silisili’ i Kimào, ndra ampibalaheñe ty vahots’ i Kesileo?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Hampiakare’o an-tsà’e hao t’i Mazarote? Ho tehafe’o hao t’i Aiìse rekets’ o ana’eo?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Fohi’o hao o fañèn-dikerañeo? Ho lefe’o ajadoñe hao ty fifehea’ iareo ty tane toy?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
Mahafipoña-peo mb’an-drahoñe mb’eo v’iheo, hahaliporañ’ azo an-drano bey?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Mahafañirake hotroke v’iheo, hihiririña’e mb’eo, hanoa’iareo ty hoe: Intoan-jahay?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Ia ty nampipoke hihitse an-troke ao? Ia ka ty nanolotse hilala añ’ arofo?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Ia ty mahafañiake o rahoñeo ami’ty hihi’e? ke mahafañiliñe o zonjon-dikerañeo,
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
ie ampibokobokoeñe ty deboke, vaho mifampipiteke o vonga’eo?
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
Ho tsatsae’o haneñe hao ty liona? Ho eneñe’o hao ty hatea-hane’ o liona tora’eo,
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
Ie mikoloto an-dakato ao, ie misimotse ami’ty mangongòñe ao?
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Ia ty mamahan-tsindroke o koàkeo, ie mikoaik’ aman’Añahare o ana’eo, naho mikariokariok’ avao tsy aman-kaneñe?

< Jobin 38 >