< Jobin 38 >

1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Nake Jehova agĩcookeria Ayubu ũhoro arĩ kĩhuhũkanio-inĩ, akĩmwĩra atĩrĩ:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
“Nũũ ũyũ ũrekĩra kĩrĩra gĩakwa nduma na ciugo itarĩ na ũmenyo?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Wĩhotore ta mũndũ mũrũme; nĩngũkũũria ciũria, nawe ũkĩnjookerie.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
“Warĩ kũ rĩrĩa ndaakire mũthingi wa thĩ? Njĩĩra akorwo ũrĩ na ũũgĩ wa kũmenya.
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Nũũ wathimire mũigana wayo? Ti-itherũ wee nĩũũĩ! Nũũ watambũrũkirie rũrigi rwa gũthima igũrũ rĩayo?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Mĩthingi yayo yahandirwo igũrũ rĩa kĩĩ, kana nũũ wahaandire ihiga rĩayo rĩa koine,
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
hĩndĩ ĩrĩa njata cia rũciinĩ ciainire hamwe, na araika othe makĩanĩrĩra nĩ gũkena?
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
“Nũũ wahingĩrĩirie iria na mĩrango rĩrĩa rĩatumũkire kuuma nda,
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
rĩrĩa ndatuire matu nguo ciarĩo, na ngĩrĩoha nduma nene ta taama warĩo,
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
rĩrĩa ndarĩkĩrĩire mĩhaka, na ngĩrĩhingĩra na mĩrango yarĩo, na ngĩĩkĩra mĩgĩĩko handũ hayo,
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
rĩrĩa ndoigire atĩrĩ, ‘Ũkinyage o haha na ndũkanahakĩre; makũmbĩ maku macio metĩĩi-rĩ, hau nĩho marĩĩkinyaga’?
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
“Kuuma o kĩambĩrĩria-rĩ, ũrĩ waathana atĩ rũciinĩ rũgĩe ho, kana ũkĩonereria ũtheri wa rũciinĩ harĩa ũkuumĩrĩra,
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
nĩguo ũhote kũnyiita thĩ na mĩthia yaguo, nao arĩa aaganu maribaribwo moime kuo?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
Thĩ ĩhaanaga ta rĩũmba rĩhũrĩtwo mũhũũri; mũonekere wayo ũtariĩ ta mũhianĩre wa nguo.
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
Andũ arĩa aaganu nĩmaimagwo ũtheri wao, na guoko kwao kũrĩa kuoetwo na igũrũ gũkoinwo.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
“Ũrĩ wathiĩ rũgendo nginya kũrĩa iria rĩtherũkagĩra, kana ũgaceera itwe-inĩ cia ndia kũrĩa kũriku mũno?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Ũrĩ wonio ihingo cia gĩkuũ? Ũrĩ wona ihingo cia kĩĩruru gĩa gĩkuũ?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Ũrĩ wamenya ũnene wa wariĩ wa thĩ? Njĩĩra akorwo nĩũũĩ maũndũ macio mothe.
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
“Njĩra ya gũthiĩ kũrĩa ũtheri ũtũũraga nĩĩrĩkũ? Nayo nduma ĩikaraga kũ?
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
No ũcitware gwacio? Nĩũũĩ tũcĩra twa gũthiĩ kũrĩa itũũraga?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Ti-itherũ wee nĩũũĩ, nĩgũkorwo warĩ mũciare! Wee-rĩ, nĩũtũũrĩte mĩaka mĩingĩ!
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
“Ũrĩ watoonya makũmbĩ kũrĩa tharunji ĩigĩtwo, kana ũkĩona makũmbĩ kũrĩa mbura ya mbembe ĩigĩtwo,
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
o icio njigĩte nĩ ũndũ wa mahinda ma thĩĩna, ngaciiga nĩ ũndũ wa matukũ ma mbaara na ma kũrũa.
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
Njĩra ya gũthiĩ kũrĩa ũtheri ũgayanagĩrio nĩĩrĩkũ, kana ya gũthiĩ kũrĩa rũhuho rwa irathĩro rũhurunjagĩrwo gũkũ thĩ?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Nũũ wenjagĩra mbura ya kĩboboto mũtaro wa kũgerera, kana agatemera mbura ya marurumĩ njĩra,
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
nĩguo mbura yure bũrũri ũtatũũraga mũndũ, na yure werũ kũrĩa gũtarĩ mũndũ,
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
nĩguo ĩhũũnagie kũu gũtiganĩrie gũgakira ihooru, na ĩtũme kũmere nyeki?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Mbura nĩĩrĩ ithe? Nũũ mũciari wa matata ma ime?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Tharunji yumaga nda ya ũ? Nũũ ũciaraga mbaa ĩrĩa yumaga igũrũ,
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
rĩrĩa maaĩ momaga ta ihiga, rĩrĩa maaĩ marĩa marĩ igũrũ wa iria magwatana?
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
“Wee-rĩ, wahota kuohania njata iria thaka cia Kĩrĩmĩra? Wahota kuohora mĩkanda ya njata iria ciĩtagwo Karaũ?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Wahota kuumagaragia njata iria ciĩtagwo Mazarothu o mahinda maacio maakinya, kana wahota gũtongoria Nduba na ciana ciayo?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Nĩũũĩ mawatho ma igũrũ? No ũhote kũhaanda wathani wa Ngai ũrũme gũkũ thĩ?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
“Wahota kwanĩrĩra nginya mũgambo waku ũkinye matu-inĩ nĩguo kuure wĩhumbĩre na kĩguũ kĩa maaĩ?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Wee nĩwe ũtũmaga heni ithiĩ na njĩra ciacio? Nĩikũrehagĩra ũhoro igakwĩra atĩ, ‘Tũrĩ haha’?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Nũũ waheire ngoro ũũgĩ, kana akĩhe meciiria ũmenyo?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Nũũ ũrĩ na ũũgĩ wa gũtara matu? Nũũ ũngĩhota kũinamia ndigithũ cia maaĩ cia igũrũ
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
rĩrĩa rũkũngũ rwatondora, nayo ndoro ĩkooma ĩkanyiitana?
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
“Nĩwe ũguĩmagĩra mũrũũthi wa mũgoma wone gĩa kũrĩa, kana nĩwe ũniinagĩra mĩrũũthi ngʼaragu
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
rĩrĩa ĩkomereire imamo-inĩ ciayo, kana rĩrĩa ĩikaraga yoheirie nyamũ ihinga-inĩ?
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Nũũ ũheaga ihuru irio rĩrĩa tũcui twarĩo tũgũkaĩra Mũrungu tũkĩũrũũraga nĩ kwaga irio?

< Jobin 38 >