Jobin 38
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Then the LORD answered Job out of the whirlwind, and said,
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Who [is] this that darkeneth counsel by words without knowledge?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Gird up now thy loins like a man; for I will demand of thee, and answer thou me.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Where wast thou when I laid the foundations of the earth? declare, if thou hast understanding.
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Who hath laid the measures of it, if thou knowest? or who hath stretched the line upon it?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Upon what are the foundations of it fastened? or who laid its corner stone;
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
When the morning stars sang together, and all the sons of God shouted for joy?
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
Or [who] shut up the sea with doors, when it broke forth, [as if] it had issued out of the womb?
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
When I made a cloud its garment, and thick darkness a swaddling band for it,
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
And broke up for it my decreed [place], and set bars and doors,
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
And said, Hitherto shalt thou come, but no further: and here shall thy proud waves be stayed.
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
Hast thou commanded the morning since thy days; [and] caused the day-spring to know its place;
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
That it might take hold of the ends of earth, that the wicked might be shaken out of it?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
It is turned as clay [to] the seal; and they stand as a garment.
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
And from the wicked their light is withheld, and the high arm shall be broken.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
Hast thou entered into the springs of the sea? or hast thou walked in the search of the depth?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Have the gates of death been opened to thee? or hast thou seen the doors of the shades of death?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Hast thou perceived the breadth of the earth? declare if thou knowest it all.
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
Where [is] the way [where] light dwelleth? and [as for] darkness, where [is] its place,
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
That thou shouldest take it to its bound, and that thou shouldest know the paths [to] its house?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Knowest thou [it], because thou wast then born? or [because] the number of thy days [is] great?
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
Hast thou entered into the treasures of the snow? or hast thou seen the treasures of the hail,
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
Which I have reserved against the time of trouble, against the day of battle and war?
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
By what way is the light parted, [which] scattereth the east wind upon the earth?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Who hath divided a watercourse for the overflowing of waters, or a way for the lightning of thunder;
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
To cause it to rain on the earth, [where] no man [is]; [on] the wilderness in which [there is] no man;
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
To satisfy the desolate and waste [ground]; and to cause the bud of the tender herb to spring forth?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Hath the rain a father? or who hath begotten the drops of the dew?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Out of whose womb came the ice? and the hoary frost of heaven, who hath gendered it?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
The waters are hid as [with] a stone, and the face of the deep is frozen.
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
Canst thou bind the sweet influences of Pleiades, or loose the bands of Orion?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Canst thou bring forth Mazzaroth in its season? or canst thou guide Arcturus with its sons?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Knowest thou the ordinances of heaven? canst thou set its dominion on the earth?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
Canst thou lift thy voice to the clouds, that abundance of waters may cover thee?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Canst thou send lightnings, that they may go, and say to thee, Here we [are]?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Who hath put wisdom in the inward parts? or who hath given understanding to the heart?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Who can number the clouds in wisdom? or who can stay the bottles of heaven,
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
When the dust groweth into hardness, and the clods cleave fast together?
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
Wilt thou hunt the prey for the lion? or fill the appetite of the young lions,
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
When they couch in [their] dens, [and] abide in the covert to lie in wait?
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Who provideth for the raven his food? when his young ones cry to God, they wander for want of food.
