Jobin 38
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Then did the Lord address Job out of the storm-wind, and said,
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Who is this that casteth darkness [on my] counsel by words without knowledge?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Do but gird up like a mighty man thy loins: and I will ask thee, and do thou inform me.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Where wast thou when I laid the foundations of the earth? tell it, if thou hast any understanding [of it].
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Who fixed her measurements, if thou knowest it? or who stretched the measuring-line over her?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Upon what are her foundation-pillars placed at rest? or who laid her corner-stone:
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
When altogether sang the morning stars in gladness, and shouted for joy all the sons of God?
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
And who closed up with doors the sea, when, issuing forth, it came out of the deep bosom of the earth?
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
When I made the clouds its garment, and thick fog its swaddling-cloth,
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
And when I decreed for it my law, and set [for it] bars and doors,
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
And said, Thus far mayest thou come, but no farther; and here shall be stayed [thy strength] in the pride of thy waves?
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
Didst thou ever, in all thy days, command the morning; didst thou ever assign the morning-dawn its place:
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
That it might lay hold of the ends of the earth, so that the wicked might be shaken out therefrom?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
She is changed as the sealing-clay: and [all things] stand as though newly clad.
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
And from the wicked is their light withdrawn, and the high-raised arm is broken.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
Didst thou ever penetrate as far as the springs of the sea? or wander through the bottom of the deep?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Were the gates of death ever laid open unto thee? or canst thou see the doors of the shadow of death?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Hast thou a clear understanding of the breadth of the earth? Tell it, if thou knowest it all.
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
Where is the way [to the spot where] the light dwelleth? and the darkness—where is its place,
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
That thou mightest take each to its boundary, and that thou mightest mark the pathways to its house?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Thou [surely] knowest it; because thou wast then born, and the number of thy days is great!
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
Didst thou ever enter into the treasuries of the snow? or canst thou see the treasuries of the hail,
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
Which I have reserved for the time of distress, for the day of fight and battle?
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
Where is the way [to the spot where] the light divideth itself, [where] the east wind is scattered over the earth?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Who hath divided off watercourses for the overflowing rain, and a way for the lightning [that is followed by] thunders,
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
To bring rain on a land, void of men; on a wilderness wherein no son of earth [is found];
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
To satisfy waste and desolate lands; and to promote the growth of the tender grass?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Hath the rain a father? or who hath begotten the drops of the dew?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Out of whose womb cometh forth the ice? and the hoary frost of heaven—who giveth birth to it?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
[When] like a stone the waters are congealed, and the face of the deep is bound in fetters?
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
Canst thou bind together the chains of the Pleiades, or loosen the bands of Orion?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Canst thou bring forth the constellations of the zodiac, each in its season? or canst thou guide the Bear with its young?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Knowest thou the laws of heaven? or dost thou appoint its rule on the earth?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
Canst thou lift up to the clouds thy voice, that the abundance of waters may cover thee?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Canst thou send out lightnings, that they may go, and say unto thee, Here are we?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Who hath put wisdom in the dark clouds? or who hath given understanding to the bright meteors?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Who ordaineth the skies with wisdom? or who emptieth out the bottles of heaven.
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
When the dust is poured out as molten metal, and the clods are made to cleave fast together?
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
Dost thou hunt for the lioness her prey? and suppliest thou the food for the young lions,
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
When they are couched in their lairs, rest in the thicket, lying in wait?
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Who provideth for the raven his provision? when his young ones cry unto God, and wander about for lack of food?
