Jobin 38
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
Derefter svarede Herren Job ud af Stormen og sagde:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Hvo er den, som formørker Guds Raad med Tale uden Forstand.
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
Bind op om dine Lænder som en Mand, saa vil jeg spørge dig, og undervis du mig!
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Hvor var du, der jeg grundfæstede Jorden? forkynd det, hvis du har Indsigt?
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
Hvo har sat dens Maal? du ved det vel? eller hvo udstrakte Snoren over den?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
Hvorpaa ere dens Piller nedsænkede? eller hvo har lagt dens Hjørnesten?
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
der Morgenstjerner sang til Hobe, og alle Guds Børn raabte af Glæde.
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
Og hvo lukkede for Havet med Døre, der det brød frem, gik ud af Moders Liv,
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
der jeg gjorde Sky til dets Klædning og Mørke til dets Svøb,
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
der jeg afstak for det min Grænse og satte Stang og Døre for det
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
og sagde: Hertil skal du komme og ikke længere; og her skal være sat Grænse for dine stolte Bølger?
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
Har du i dine Dage givet Befaling til Morgenen? har du vist Morgenrøden dens Sted,
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
til at gribe Jorden ved dens Flige, saa at de ugudelige rystes bort fra den?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
saa denne forvandler sig som Leret, hvori Seglet trykkes, og Tingene fremstille sig som i deres Klædebon,
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
og de ugudelige unddrages deres Lys, og den opløftede Arm sønderbrydes?
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
Er du kommen til Havets Kilder? og har du vandret paa Dybets Bund?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
Have Dødens Porte opladt sig for dig? eller saa du Dødens Skygges Porte?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
Har du overskuet Jordens Bredde? forkynd det, dersom du kender det alt sammen!
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
Hvor er Vejen did, hvor Lyset mon bo, og hvor er Mørkets Sted,
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
at du kunde bringe det til dets Landemærke, og at du kendte Stierne til dets Hus?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
Du ved det; thi den Gang blev du jo født, og dine Dages Tal er stort!
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
Er du kommen til Forraadskamrene for Sneen, eller saa du Forraadskamrene for Hagelen,
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
hvilke jeg har sparet til Trængsels Tid, til Strids og Krigs Dag.
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
Hvor er den Vej, hvor Lyset deler sig, hvor Østenvejret spreder sig over Jorden?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
Hvo brød Render til Vandskyl og Vej til Lynet, som gaar foran Torden,
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
for at lade regne paa det Land, hvor ingen er, i Ørken, hvor intet Menneske er,
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
for at mætte de øde og ødelagte Steder og bringe Græsbunden til at spire?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
Har Regnen vel en Fader? eller hvo har avlet Duggens Draaber?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
Af hvis Moderliv er Frost udgangen? og hvo fødte Rimfrost under Himmelen?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
Vandet skjuler sig, som var det en Sten, og Dybets Overflade slutter sig sammen.
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
Kan du knytte Syvstjernens Baand, eller løse Orions Reb?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Kan du lade Dyrekredsens Stjerner komme frem til deres Tid? eller føre Bjørnen med dens Unger frem?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
Kender du Himmelens Love? eller kan du bestemme dens Herredømme over Jorden?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
Kan du opløfte din Røst til Skyen, at Vands Mangfoldighed maa skjule dig?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Kan du udlade Lynene, at de fare frem, og at de sige til dig: Se, her ere vi?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
Hvo lagde Visdom i Hjertets Inderste? eller hvo gav Forstand i Tanken?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
Hvo kan tælle Skyerne med Visdom? og hvo kan udgyde Himmelens Vandbeholdere,
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
idet Støv løber sammen til en Støbning, og Jordklumperne hænge ved hverandre?
39 "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
Kan du jage Rov til Løvinden og fylde de unge Løvers Graadighed,
40 kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
naar de lægge sig ned i deres Boliger og blive i Skjul for at lure?
41 Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
Hvo skaffer Ravnen dens Føde, naar dens Unger skrige til Gud, naar de fare hid og did, fordi de intet have at æde?
