Jobin 37
1 "Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
At this also my heart trembleth, and is moved out of its place.
2 Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
Hearken ye unto the noise of his voice, and the sound that goeth out of his mouth.
3 Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
He sendeth it forth under the whole heaven, and his lightning unto the ends of the earth.
4 Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
After it a voice roareth; he thundereth with the voice of his majesty: and he stayeth them not when his voice is heard.
5 Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
God thundereth marvelously with his voice; great things doeth he, which we cannot comprehend.
6 Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
For he saith to the snow, Fall thou on the earth; likewise to the shower of rain, and to the showers of his mighty rain.
7 Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
He sealeth up the hand of every man; that all men whom he hath made may know [it].
8 Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
Then the beasts go into coverts, and remain in their dens.
9 Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
Out of the chamber [of the south] cometh the storm: and cold out of the north.
10 Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
By the breath of God ice is given: and the breadth of the waters is straitened.
11 Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
Yea, he ladeth the thick cloud with moisture; he spreadeth abroad the cloud of his lightning:
12 Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
And it is turned round about by his guidance, that they may do whatsoever he commandeth them upon the face of the habitable world.
13 Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
Whether it be for correction, or for his land, or for mercy, that he cause it to come.
14 Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
Hearken unto this, O Job: stand still, and consider the wondrous works of God.
15 Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
Dost thou know how God layeth [his charge] upon them, and causeth the lightning of his cloud to shine?
16 Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
Dost thou know the balancings of the clouds, the wondrous works of him which is perfect in knowledge?
17 Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
How thy garments are warm, when the earth is still by reason of the south [wind]?
18 kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
Canst thou with him spread out the sky, which is strong as a molten mirror?
19 Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
Teach us what we shall say unto him; [for] we cannot order [our speech] by reason of darkness.
20 Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
Shall it be told him that I would speak? or should a man wish that he were swallowed up?
21 Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
And now men see not the light which is bright in the skies: but the wind passeth, and cleanseth them.
22 Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
Out of the north cometh golden splendour: God hath upon him terrible majesty.
23 Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
[Touching] the Almighty, we can not find him out; he is excellent in power: and in judgment and plenteous justice he will not afflict.
24 Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."
Men do therefore fear him: he regardeth not any that are wise of heart.
