Jobin 37
1 "Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
At this also my heart trembleth, and is moved upward out of its place.
2 Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
Hear, O hear, the rattling of his thunder, and the storm's roar that goeth out of his mouth.
3 Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
Under the whole heavens he letteth it loose, and his lightning over the ends of the earth.
4 Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
Behind it roareth the thunder; he thundereth with his majestic voice; and he holdeth them not back when his voice is heard.
5 Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
God thundereth with his marvelous voice: he doth great things, which we cannot comprehend.
6 Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
For to the snow he saith, Be thou on the earth: likewise the pouring rain, and to the pouring rains of his strength.
7 Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
He sealeth it on the hand of every man, that all men whom he hath made may know it.
8 Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
Then retire the beasts into [their] dens, and rest in their lairs.
9 Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
Out of [his] chamber cometh the whirlwind, and out of the north, the cold.
10 Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
From the breathing of God ice is given, and the broad waters become solid.
11 Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
Also with moisture he loadeth the cloud; [and] he scattereth the cloud of his lightning;
12 Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
And it is turned round about by his guidance, to execute what he commandeth it upon the face of the world, the earth.
13 Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
Whether it be as a chastising rod—if this be destined for his earth—or for kindness, doth he cause it to come.
14 Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
Give ear unto this, O Job: stand still, and consider well the wonders of God.
15 Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
Dost thou know how God hath imposed [a law] on them, and [how] he hath caused the light of his cloud to shine?
16 Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
Dost thou know aught about the balancings of the clouds, the wondrous works of him who is perfect in knowledge?
17 Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
[Thou] who clothest thyself with warm garments, when He giveth the earth rest from the south wind?
18 kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
Hast thou with him spread out the skies, which are strong even as a molten mirror?
19 Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
Let us know what we shall say unto him: we cannot set aught in order [before him] because of darkness.
20 Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
Can [all] be related of him, when I speak [ever so much]? or if a man talk [of him] even till he be swallowed up [in death]?
21 Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
Yet now men see not the light which is bright in the skies, when the wind hath passed along, and purified them.
22 Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
The golden [light] that cometh out of the north: around God is terrible majesty.
23 Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
The Almighty, whom we cannot find out, excellent in power, and in justice, and abounding in righteousness, will not afflict:
24 Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."
Therefore do men fear him; he respecteth not any that are wise of heart.
