< Jobin 37 >
1 "Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
“At this my heart also pounds and leaps from its place.
2 Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
Listen closely to the thunder of His voice and the rumbling that comes from His mouth.
3 Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
He unleashes His lightning beneath the whole sky and sends it to the ends of the earth.
4 Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
Then there comes a roaring sound; He thunders with His majestic voice. He does not restrain the lightning when His voice resounds.
5 Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
God thunders wondrously with His voice; He does great things we cannot comprehend.
6 Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
For He says to the snow, ‘Fall on the earth,’ and to the gentle rain, ‘Pour out a mighty downpour.’
7 Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
He seals up the hand of every man, so that all men may know His work.
8 Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
The wild animals enter their lairs; they settle down in their dens.
9 Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
The tempest comes from its chamber, and the cold from the driving north winds.
10 Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
By the breath of God the ice is formed and the watery expanses are frozen.
11 Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
He loads the clouds with moisture; He scatters His lightning through them.
12 Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
They swirl about, whirling at His direction, accomplishing all that He commands over the face of all the earth.
13 Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
Whether for punishment or for His land, He accomplishes this in His loving devotion.
14 Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
Listen to this, O Job; stand still and consider the wonders of God.
15 Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
Do you know how God dispatches the clouds or makes the lightning flash?
16 Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
Do you understand how the clouds float, those wonders of Him who is perfect in knowledge?
17 Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
You whose clothes get hot when the land lies hushed under the south wind,
18 kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
can you, like Him, spread out the skies to reflect the heat like a mirror of bronze?
19 Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
Teach us what we should say to Him; we cannot draw up our case when our faces are in darkness.
20 Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
Should He be told that I want to speak? Would a man ask to be swallowed up?
21 Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
Now no one can gaze at the sun when it is bright in the skies after the wind has swept them clean.
22 Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
Out of the north He comes in golden splendor; awesome majesty surrounds Him.
23 Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
The Almighty is beyond our reach; He is exalted in power! In His justice and great righteousness He does not oppress.
24 Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."
Therefore, men fear Him, for He is not partial to the wise in heart.”