Jobin 36
1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
Ka naʻe fai ai pe ʻe Elihu ʻene lea, ʻo ne pehē,
2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
“Ke ke kātaki siʻi pe au, pea te u fakahā kiate koe ʻaia ʻoku toe ʻiate au ke lea ʻaki koeʻuhi ko e ʻOtua.
3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
Te u ʻomi ʻa ʻeku ʻilo mei he mamaʻo, pea te u tuku ʻae māʻoniʻoni ki hoku Tupuʻanga.
4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
He ko e moʻoni ʻe ʻikai hala ʻa ʻeku ngaahi lea: ko ia ia ʻoku haohaoa ʻi he ʻilo ʻoku ʻiate koe.
5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
“Vakai, ʻoku māfimafi ʻae ʻOtua, pea ʻoku ʻikai te ne manukiʻi ha tokotaha: ʻoku māfimafi ia ʻi he mālohi mo e poto.
6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
ʻOku ʻikai te ne fakatolonga ʻae moʻui ʻae angakovi: ka ʻoku ne foaki ʻae totonu ki he masiva.
7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
ʻOku ʻikai toʻo ʻe ia hono fofonga mei he māʻoniʻoni; ka ʻoku nau ʻi he ngaahi tuʻi ʻi he nofoʻanga fakaʻeiʻeiki; ʻio, ʻoku ne fakatuʻumaʻu ʻakinautolu ke taʻengata, pea kuo hakeakiʻi ʻakinautolu.
8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
Pea kapau kuo haʻi ʻaki ʻakinautolu ʻae ngaahi ukamea fakamaʻu, pea fakamaʻu ʻaki ʻae ngaahi afo ʻoe mahaki;
9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
ʻOku ne fakahā ai kiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāue, mo ʻenau ngaahi talangataʻa ʻaia kuo nau angatuʻu ai.
10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
ʻOku ne fakaava honau telinga foki ki he akonaki, pea fekau ke nau tafoki, pea fekau ke nau tafoki mei he angahia.
11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
Kapau te nau talangofua pea tauhi ia, te nau fakaʻosi honau ngaahi ʻaho ʻi he monūʻia, mo honau ngaahi taʻu ʻi he fiemālie.
12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
Pea kapau ʻe ʻikai te nau talangofua, te nau ʻauha ʻi he heletā, pea te nau mate taʻemaʻu ʻae ʻilo.
13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
“Ka ko e kau loto mālualoi ʻoku nau fokotuʻu ʻae houhau: ʻoku ʻikai te nau tangi ʻi heʻene haʻisia ʻakinautolu.
14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
ʻOku nau mate ʻi he kei talavou, pea ʻoku ʻi he kau taʻemaʻa ʻa ʻenau moʻui.
15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
ʻOku ne fakamoʻui ʻae mahaki ʻi hono mahaki, pea ne fakaava honau telinga ʻi he taʻomia.
16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
Pea ka ne ke pehē, kuo ne hiki foki koe mei he potu ʻapiʻapi ki he potu ʻataʻatā, ʻaia ʻoku ʻikai ʻi ai ha ʻapiʻapi; pea ko ia ʻe ʻi ho keinangaʻanga ʻe pito ia ʻi he ngako.
17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
“Ka kuo ke fakakakato ʻae fakamaau ʻoe kau angakovi: ko e fakamaau mo e angatonu ʻoku na puke koe.
18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
“Koeʻuhi ʻoku ai ʻae houhau, ke ke vakai telia naʻa ne toʻo atu koe ʻi heʻene tā: pea ka pehē, ʻe ʻikai faʻa fakahaofi koe ʻe he huhuʻi lahi.
19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
Pea ʻe manako ia ki hoʻo ngaahi koloa? ʻIkai ʻi he koula, pe ko e mafai kotoa pē ʻoe mālohi.
20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
ʻOua naʻa ke holi ki he pō, ʻaia kuo motuhi ai ʻae kakai mei honau fonua.
21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
Ke ke vakai, ke ʻoua naʻa ke tokanga ki he angahia: he kuo ke tomuʻa fili ia ʻi he mahaki.
22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
Vakai, ʻoku hakeakiʻi ʻe he ʻOtua ʻi hono mālohi: ko hai ʻoku akonaki ʻo hangē ko ia?
23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
Ko hai kuo ne tuʻutuʻuni kiate ia ʻa hono hala? Pe ko hai te ne faʻa pehē, ‘Kuo ke fai angahala?’
24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
“Ke ke manatu ke fakaongolelei ʻa ʻene ngāue, ʻaia ʻoku mamata ki ai ʻae kakai.
25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
ʻE faʻa mamata ki ai ʻae tangata kotoa pē, ʻe faʻa vakai ki ai ʻae tangata ʻi he kei mamaʻo.
26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
Vakai, ʻoku lahi ʻae ʻOtua, pea ʻoku ʻikai te tau faʻa ʻiloʻi ia, pea ko e lau ʻo hono ngaahi ʻaho ʻoku taʻefaʻahakule.
27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
He ʻoku ne toʻo hake ʻae ngaahi mosiʻi vai: ʻoku nau huaʻi hifo ʻae ʻuha ʻo fakatatau ki he mao ʻo ia:
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
ʻAia ʻoku tō hifo ʻe he ngaahi ʻao, pea ʻuha lahi ki he tangata.
29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
Pea ʻe faʻa ʻilo koā ʻe ha taha hono folahi atu ʻoe ngaahi ʻao, pe ki he longoaʻa ʻo hono nofoʻanga?
30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
Vakai, ʻoku ne folahi atu ʻa ʻene maama ki ai, pea ʻoku ne ʻufiʻufi ʻae kilisitahi.
31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
He ʻoku ne fakamaau ʻae kakai ʻaki ʻae ngaahi meʻa ni; ʻoku ne foaki ʻae meʻakai lahi ʻaupito.
32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
ʻOku ne ʻufiʻufi ʻae maama ʻaki ʻae ngaahi ʻao; pea ne fekauʻi ia ʻi heʻene hoko ʻi he vahaʻa ke ʻoua naʻa ulo.
33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
Ko hono longoaʻa ʻoku ne fakahā ia, ko e houhau lahi ki he angahala.
