Jobin 36
1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
I korero ano a Erihu, i mea,
2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
Tukua ahau, kia iti nei, a ka whakaatu ahau ki a koe; he kupu ano hoki aku mo ta te Atua.
3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
Ka tikina atu e ahau toku mohio i tawhiti, ka whakatikaia e ahau ta toku Kaihanga.
4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
E kore rawa hoki aku kupu e teka: tenei kei a koe te tangata kua tino nui tona matauranga.
5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
Nana, he pakari te Atua, e kore ano ia e whakahawea: pakari tonu te kaha o tona matauranga.
6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
E kore te tangata kino e whakaorangia e ia; mana te hunga mate e whiwhi ai ki nga mea e tika ana ma ratou.
7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
E kore e mutu tana titiro ki te tangata tika; engari ka whakanohoia ngatahitia ratou e ia me nga kingi ki runga ki te torona ake ake, a ka whakanekehia ake hoki ratou.
8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
Ki te mea kua herea ratou ki te mekameka, mau pu i te rahiri, ara i nga mate,
9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
Na ka whakakitea e ia ki a ratou ta ratou mahi, me o ratou he, i mea ai ratou i nga mea whakapehapeha.
10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
Ka whakapuaretia ano e ia o ratou taringa ki te ako, a ka ki kia hoki i te kino.
11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
Ki te rongo ratou, a ka mahi ki a ia, ka pau o ratou ra i runga i te pai, o ratou tau i runga i nga ahuareka.
12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
Otira ki te kore ratou e rongo, ka ngaro ratou i te hoari, hemo iho ratou, kahore hoki he matauranga.
13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
Ko te hunga whakaponokore o ratou ngakau, puranga rawa i a ratou te riri; kahore a ratou karanga awhina ina herea ratou e ia.
14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
Ka mate ratou i te taitamarikitanga, a ka ngaro to ratou ora i roto i te hunga poke.
15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
Ko tana he whakaora i te rawakore ina mate, e whakapuaretia ana e ia o ratou taringa ina tukinotia.
16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
Ae ra, me koe ano, tera koe e riro i a ia i roto i te kuititanga ki te wahi whanui; a ki tonu i te ngako te mea e whakatakotoria ki runga ki tau tepu.
17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
Otiia ki tonu koe i te tikanga a te tangata kino; a mau pu koe i nga tikanga, i te whakarite whakawa.
18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
Na i te mea he riri tenei, kia tupato kei riro koe i te nui o au rawa; aua hoki koe e whakapeautia e te nui o te utu.
19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
E ranea ranei ou rawa, e kore ai koe e taka he? nga uaua katoa ranei o tou kaha?
20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
Kaua e hiahiatia te po, te wa e riro ai nga tangata i runga i to ratou whai.
21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
Kia tupato, kaua e tahuri ki te kino; ki tau hoki he pai ake tenei i nga mate.
22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
Nana, ko te Atua, ko tona kaha hei whakanui, ko wai te kaiwhakaako hei rite mona?
23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
Ko wai te kaitohutohu i te ara mona? Ko wai hei mea, Kua he tau mahi?
24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
Kia mahara kia whakanuia e koe tana mahi, e waiatatia nei e te tangata.
25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
Kua tirohia nei e nga tangata katoa e matakitakina mai nei e te tangata i tawhiti.
26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
Nana, he nui te Atua, e kore ano e mohiotia e tatou; e kore ano hoki te maha o ona tau e taea te rapu atu.
27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
Ko ia nei hei ngongo ake i nga pata wai, ka tauia i tona kohu hei awha:
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
Ka ringihia iho nei e nga kapua, a ka maturuturu nui ki runga ki te tangata.
29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
Ae ra, e mohiotia ana ranei e tetahi nga horahanga o nga kapua, te ngangau o tona tapenakara?
30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
Nana, e horahia ana e ia tona marama a tawhio noa i a ia; e hipokina ana hoki e ia te takere o te moana.
31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
Ko ana mea hoki ena hei whakawa mo nga iwi, nui tonu te kai e homai ana e ia.
32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
E hipokina ana e ia ona ringa ki te uira, a whakahaua iho e ia te wahi e pa atu ai.
33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
Hei kaiwhakaatu i a ia tona haruru, e waitohu ana hoki ki nga kararehe i te tupuhi meake puta mai.
