Jobin 36
1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
Un Elihus vēl runāja un sacīja:
2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
Pagaidi man vēl maķenīt, es tev mācīšu, jo no Dieva puses vēl kas jāsaka.
3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
Es meklēšu savu atzīšanu no tālienes un gādāšu savam radītājam taisnību.
4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
Jo tiešām, mana valoda nav meli; tavā priekšā ir, kam atzīšanas netrūkst.
5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
Redzi, Dievs ir varens un tomēr neatmet, Viņš ir varens gudrības spēkā.
6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
Viņš bezdievīgam neliek dzīvot, un bēdīgam nes tiesu.
7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
Viņš nenovērš savas acis no taisnā, bet pie ķēniņiem uz goda krēsla, tur Viņš tiem liek sēdēt mūžam, ka top paaugstināti.
8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
Un kur cietuma ļaudis ir ķēdēs un top turēti bēdu saitēs,
9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
Tur Viņš tiem dara zināmu viņu darbu un viņu pārkāpumus, ka cēlušies lepnībā.
10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
Viņš tiem atdara ausi mācībai, un saka, lai atgriežas no netaisnības.
11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
Ja tie nu klausa un Viņam kalpo, tad tie pavada savas dienas labumā un savus gadus laimē.
12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
Un ja tie neklausa, tad tie krīt caur zobenu un mirst bez atzīšanas.
13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
Bet kam neskaidra sirds, tie kurn, tie nepiesauc, kad Viņš tos saistījis.
14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
Tā tad viņu dvēsele mirst jaunībā, un viņu dzīvība paiet ar mauciniekiem.
15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
Bet bēdīgo Viņš izpestī viņa bēdās, un atver viņa ausis bēdu laikā.
16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
Tāpat Viņš tevi izraus no bēdu rīkles uz klaju vietu, kur bēdu nav, un tavs galds būs pilns ar treknumu.
17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
Bet ja tu esi pilns bezdievīgas tiesāšanās, tad tiesa un sodība tevi ķers.
18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
Lai sirds rūgtums tev jel neskubina zaimot, un tā lielā pārbaudīšana lai tevi nenovērš.
19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
Vai tu ar brēkšanu no bēdām tiksi vaļā, vai cīnīdamies ar visu spēku?
20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
Neilgojies pēc tās nakts, kas noceļ tautas no savas vietas.
21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
Sargies, negriezies pie netaisnības, jo tā tev vairāk patīk nekā pacietība.
22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
Redzi, Dievs ir augsts savā spēkā; kur ir tāds mācītājs, kā Viņš?
23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
Kas Viņam raudzīs uz Viņa ceļu, vai kas uz Viņu sacīs: Tu dari netaisnību?
24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
Piemini, ka arī tu paaugstini Viņa darbu, par ko ļaudis dzied.
25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
Visi ļaudis to skatās ar prieku, cilvēks to ierauga no tālienes.
26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
Redzi, Dievs ir augsts un neizmanāms, Viņa gadu pulku nevar izdibināt.
27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
Viņš savelk ūdens lāsītes, un lietus līst no viņa miglas.
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
Tas līst no padebešiem un pil uz daudz cilvēkiem.
29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
Vai var izprast, kā padebeši izplešas, un kā Viņa dzīvoklis rīb?
30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
Redzi, Viņš ģērbjas zibeņu spīdumā un apklājās ar jūras dziļumiem.
31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
Jo tā Viņš soda tautas un dod barības papilnam.
32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
Viņa abējās rokās spīdumi, un Viņš tiem rāda, kur lai sper.
33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
Pērkona balss sludina Viņu nākam, un ganāmi pulki, ka Viņš tuvu.
