Jobin 36
1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
És folytatta Elíhú és mondta:
2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
Várj reám egy kicsit, hadd közöljem veled, mert még van Isten mellett mondani valóm.
3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
Messzünnen hozom tudásomat és alkotómnak adok igazat.
4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
Mert valóban, szavaim nem hazugság, teljes tudású van szemben veled.
5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
Lám, Isten hatalmas, de kit sem vet meg, észerőre hatalmas.
6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
Nem hagyja életben a gonoszt, s a szegényeknek jogát megadja.
7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
Nem vonja el az igaztól szemeit, sőt királyok mellé, a trónra ültette őket örökre, hogy kimagasodtak.
8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
S ha bilincsekkel vannak megkötve, ha megfogatnak a nyomorúság köteleivel:
9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
megmondja nekik cselekedetüket és bűntetteiket, hogy hősködtek;
10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
megnyitja fülüket a feddésnek és azt mondja, hogy térjenek meg a jogtalanságtól.
11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
Ha hallgatnak rá és szolgálják őt, jólétben töltik el végig napjaikat és éveiket kellemetességben;
12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
de ha nem hallgatnak reá, fegyver által tűnnek el s kimúlnak megismerés híján.
13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
S az istentelen szívűek haragot táplálnak, nem esedeznek, midőn megkötözte őket.
14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
Ifjúkorban kell elhalnia lelküknek és életüknek a ledérek között.
15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
Kiszabadítja a nyomorgót nyomorúsága által s a szorongatás által megnyitja fülüket.
16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
Kicsábít téged is a szükség szájából, tág térre, melynek helyén nincs szorongás, s a mi rászáll asztalodra, tele van zsiradékkal.
17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
De ha a gonosz ítéletével vagy tele, ítélet és törvény megragadnak téged.
18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
Bizony, ne csábítson el téged a harag tömérdekségével és a váltság bősége ne hajlítson el.
19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
Hát szorongás nélkül rendezze-e segítségedet s az erőszak minden megfeszítése nélkül?
20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
Ne áhítsd az éjéjszakát, midőn népek tűnnek el helyükről.
21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
Őrizkedjél, ne fordulj jogtalanság felé, mert ezt inkább választottad a nyomorúságnál.
22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
Lám, Isten felmagasztosul erejében; ki olyan oktató, mint ő!
23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
Ki kéri számon tőle útját, s ki mondja: jogtalanságot műveltél!
24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
Gondolj rá, hogy magasztald művét, melyet szemléltek férfiak;
25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
mind az emberek néztek rá, a halandó messziről tekinti.
26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
Lám, Isten magasztos, nem ismerjük meg, éveinek száma ki nem kutatható.
27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
Mert felvonja a víznek cseppjeit, hogy az ő köde számára tisztuljanak esővé,
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
melyet folyatnak a fellegek, csurgatnak a sok emberre.
29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
Avagy értik-e a felhő terjedelmeit, sátrának robaját?
30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
Lám, magára terítette fényét s ráborította a tenger gyökereit,
31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
mert velök ítél népeket, eleséget ád busásan.
32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
Kezeire fényt borított s kirendelte azt a támadó ellen.
33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
Hirdet róla az ő dörgése, a csorda is a keletkező viharról.
