Jobin 36
1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
Et Élihu continua et dit:
2 "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
Attends-moi un peu, et je te montrerai que j’ai encore des paroles pour Dieu.
3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
J’apporterai de loin ce que je sais, et je donnerai justice à mon créateur.
4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
Car certainement mes discours ne sont pas des mensonges; celui qui est parfait en connaissances est avec toi.
5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
Voici, Dieu est puissant et ne méprise personne; il est puissant en force d’intelligence.
6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
Il ne fait pas vivre le méchant, mais il fait droit aux malheureux.
7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
Il ne retire pas ses yeux de dessus le juste, et [celui-ci] est avec les rois sur le trône, et il les fait asseoir à toujours, et ils sont élevés.
8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
Et si, liés dans les chaînes, ils sont pris dans les cordeaux du malheur,
9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
Il leur montre ce qu’ils ont fait, et leurs transgressions, parce qu’elles sont devenues grandes;
10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
Et il ouvre leurs oreilles à la discipline, et leur dit de revenir de l’iniquité.
11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
S’ils écoutent et le servent, ils accompliront leurs jours dans la prospérité et leurs années dans les choses agréables [de la vie];
12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
Mais s’ils n’écoutent pas, ils s’en iront par l’épée, et expireront sans connaissance.
13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
Les hypocrites de cœur amassent la colère; ils ne crient pas quand [Dieu] les lie.
14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
Ils mourront dans la jeunesse, et leur vie est parmi les hommes voués à l’infamie.
15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
Il délivre le malheureux dans son malheur, et lui ouvre l’oreille dans l’oppression.
16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
Il t’aurait aussi tiré de la gueule de la détresse [et mis] au large, là où il n’y a point de gêne, et la graisse abonderait dans les mets de ta table.
17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
Mais tu es plein des jugements des méchants; le jugement et la justice [te] saisiront.
18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
Puisqu’il y a de la colère, prends garde qu’elle ne t’enlève par le châtiment; et une grande rançon ne te le fera pas éviter.
19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
Tiendra-t-il compte de tes richesses? Non; – ni de l’or, ni de toutes les ressources de la puissance.
20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
Ne soupire pas après la nuit qui enlèvera les peuples de leur place.
21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
Prends garde à toi! Ne te tourne pas vers l’iniquité, car c’est ce que tu as choisi plutôt que l’affliction.
22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
Voici, Dieu se montre élevé dans sa puissance: qui enseigne comme lui?
23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
Qui lui a prescrit son chemin, et qui a dit: Tu as mal agi?
24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
Souviens-toi de glorifier son œuvre, que les hommes célèbrent:
25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
Tout homme la contemple, le mortel la regarde de loin.
26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
Voici, Dieu est grand, et nous ne le connaissons pas; le nombre de ses années, nul ne le sonde.
27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
Car il attire les gouttes d’eau: des vapeurs qu’il forme elles distillent la pluie,
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
Que les nuages font couler; ils tombent en gouttes sur les hommes, abondamment.
29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
Mais qui peut comprendre le déploiement de la nuée, le fracas de son tabernacle?
30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
Voici, il étend sa lumière autour de lui, et couvre le fond de la mer.
31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
Car par ces choses il juge les peuples, il donne la nourriture en abondance.
32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
Il couvre ses mains de l’éclair, et lui commande où il doit frapper;
33 Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
Son bruit l’annonce, le bétail même en présage la venue!
