< Jobin 35 >

1 Elihu lausui ja sanoi:
Igitur Eliu hæc rursum locutus est:
2 "Pidätkö sitä oikeutena, sanotko sitä vanhurskaudeksi Jumalan edessä,
[Numquid æqua tibi videtur tua cogitatio, ut diceres: Justior sum Deo?
3 että kysyt, mitä se sinua hyödyttää: 'Hyödynkö siitä sen enempää, kuin jos syntiä teen?'
Dixisti enim: Non tibi placet quod rectum est: vel quid tibi proderit, si ego peccavero?
4 Siihen minä vastaan sinulle sekä ystävillesi, jotka luonasi ovat.
Itaque ego respondebo sermonibus tuis, et amicis tuis tecum.
5 Luo silmäsi taivaalle ja näe, katsele pilviä, jotka ovat korkealla pääsi päällä.
Suspice cælum, et intuere: et contemplare æthera quod altior te sit.
6 Jos sinä syntiä teet, mitä sillä hänelle teet; ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi, mitä sillä hänelle mahdat?
Si peccaveris, quid ei nocebis? et si multiplicatæ fuerint iniquitates tuæ, quid facies contra eum?
7 Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi?
Porro si juste egeris, quid donabis ei? aut quid de manu tua accipiet?
8 Ihmistä, kaltaistasi, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi.
Homini qui similis tui est, nocebit impietas tua: et filium hominis adjuvabit justitia tua.
9 Sorron suuruutta valitetaan, huudetaan apua suurten käsivartta vastaan,
Propter multitudinem calumniatorum clamabunt, et ejulabunt propter vim brachii tyrannorum.
10 ei kysytä: 'Missä on Jumala, minun Luojani, joka yöllä saa viriämään ylistysvirret,
Et non dixit: Ubi est Deus qui fecit me, qui dedit carmina in nocte;
11 joka opettaa meille enemmän kuin metsän eläimille ja antaa meille viisautta enemmän kuin taivaan linnuille?'
qui docet nos super jumenta terræ, et super volucres cæli erudit nos?
12 Valittakoot sitten pahojen ylpeyttä; ei hän vastaa.
Ibi clamabunt, et non exaudiet, propter superbiam malorum.
13 Ei, turhia ei Jumala kuule, eikä Kaikkivaltias niihin katso,
Non ergo frustra audiet Deus, et Omnipotens causas singulorum intuebitur.
14 saati jos sanot, ettet voi häntä nähdä; asia on hänen edessänsä: odota häntä.
Etiam cum dixeris: Non considerat: judicare coram illo, et expecta eum.
15 Mutta nyt, kun hänen vihansa ei kosta eikä hän ylvästelystä suuresti välitä,
Nunc enim non infert furorem suum, nec ulciscitur scelus valde.
16 niin Job avaa suunsa joutaviin ja syytää suuria sanoja taitamattomasti."
Ergo Job frustra aperit os suum, et absque scientia verba multiplicat.]

< Jobin 35 >