< Jobin 34 >
1 Ja Elihu lausui ja sanoi:
Pea naʻe fai pe ʻe Elihu ʻa ʻene lea, ʻo ne pehē,
2 "Kuulkaa, te viisaat, minun sanojani, ja kuunnelkaa minua, te tietomiehet.
“ʻAe kau tangata poto, mou fanongo ki heʻeku ngaahi lea; pea tokanga kiate au ʻakimoutolu kuo maʻu ʻae ʻilo.
3 Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun.
He ʻoku ʻahiʻahiʻi ʻe he telinga ʻae ngaahi lea, ʻo hangē ʻoku kamata ʻe he ngutu ʻae kai.
4 Tutkikaamme, mikä oikein on, koettakaamme yhdessä ymmärtää, mikä hyvä on.
Ke tau fili kiate kitautolu ʻae fakamaau; ke tau ʻilo ʻiate kitautolu ʻaia ʻoku lelei.
5 Sillä Job on sanonut: 'Olen oikeassa, mutta Jumala on ottanut minulta oikeuteni.
He naʻe pehē ʻe Siope, ‘ʻOku ou māʻoniʻoni: pea kuo toʻo atu ʻe he ʻOtua hoku fakamaau.
6 Vaikka minun puolellani on oikeus, pitäisi minun valhetella; kuolettava nuoli on minuun sattunut, vaikka olen rikoksesta vapaa.'
He te u lohiakiʻi ʻa ʻeku totonu? ʻOku taʻefaʻafakamoʻui ʻa hoku lavea ʻi he taʻetalangataʻa.’
7 Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä,
Ko hai ha tangata ʻoku tatau mo Siope, ʻoku ne inumia ʻae manuki ʻo hangē ko e vai?
8 joka yhtyy väärintekijäin seuraan ja vaeltaa jumalattomain miesten parissa?
ʻAia ʻoku ne ʻalu fakataha mo e kau ngāue kovi, pea ʻeveʻeva mo e kau tangata angahala.
9 Sillä hän sanoo: 'Ei hyödy mies siitä, että elää Jumalalle mieliksi'.
He naʻe pehē ʻe ia, ‘ʻOku ʻikai hano ʻaonga siʻi ki ha tangata ke ne fakafiefiaʻi ia ʻi he ʻOtua.’
10 Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.
“Ko ia, fanongo mai kiate au, ʻakimoutolu ʻae kau tangata faʻa ʻilo: ko e kovi, ke mamaʻo ia mei he ʻOtua, pea mo e angahala mei he Māfimafi.
11 Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan.
He ko e ngāue ʻae tangata te ne totongi kiate ia, pea fakaʻilo ki he tangata kotoa pē ʻo fakatatau ki hono ngaahi hala.
12 Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.
ʻIo, ko e moʻoni ʻe ʻikai fai kovi ʻae ʻOtua, pea ʻe ʻikai fakahalaʻi ʻae fakamaau ʻe he Māfimafi.
13 Kuka on pannut hänet vallitsemaan maata, ja kuka on perustanut koko maanpiirin?
Ko hai naʻa ne fakanofo ia ke pule ki māmani? Pea ko hai kuo ne ngaohi ʻa māmani kotoa pē?
14 Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä,
Kapau te ne fakatokangaʻi hono finangalo ki he tangata, te ne tānaki kiate ia hono laumālie mo ʻene mānava;
15 niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.
ʻE mate fakataha ʻae kakano kotoa pē, pea ʻe toe liliu ʻae tangata ko e efu.
16 Jos sinulla on ymmärrystä, niin kuule tätä, ota korviisi sanojeni ääni.
“Kapau ʻoku ke maʻu ʻae faʻa ʻilo, fanongo eni: fakafanongo ki he leʻo ʻo ʻeku ngaahi lea.
17 Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen,
Te ne faʻa pule ʻaia ʻoku fehiʻa ki he totonu? Pea te ke faʻa fakahalaiaʻi ʻaia ʻoku mātuʻaki angatonu?
18 joka sanoo kuninkaalle: 'Sinä kelvoton', ruhtinaille: 'Sinä jumalaton',
He ʻoku ngali ke pehē ki ha tuʻi, ʻOku ke kovi? Pe ki he houʻeiki, ʻOku mou fai kovi?
19 joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa?
Ka ʻe fēfē kiate ia ʻaia ʻoku ʻikai te ne filifilimānako ki he kakai houʻeiki, pea ʻoku ʻikai lahi hake ʻene tokanga ki he koloaʻia ʻi he masiva? He ko e ngāue ʻa hono nima ʻakinautolu kotoa pē.
20 Tuossa tuokiossa he kuolevat, keskellä yötä; kansat järkkyvät ja häviävät, väkevä siirretään pois käden koskematta.
Te nau mate fakafokifā pe, pea ʻe mamahi ʻae kakai ʻi he tuʻuapō mālie, pea nau mole atu: pea ʻe fetuku atu ʻae kau mālohi taʻehanima.
21 Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.
“He ʻoku ʻi he ngaahi fale ʻoe tangata ʻa hono fofonga, pea ʻoku ne ʻafioʻi ʻa hono ʻalunga kotoa pē.
22 Ei ole pimeyttä, ei pilkkopimeää, johon voisivat piiloutua väärintekijät.
ʻOku ʻikai ha poʻuli, pe ha malumalu ʻoe mate, ʻe faʻa fakafufū ai ʻe he kau fai kovi ʻakinautolu.
23 Sillä ei tarvitse Jumalan kauan ihmistä tarkata, ennenkuin tämän on astuttava tuomiolle hänen eteensä;
Koeʻuhi ʻe [ʻi he meʻa ʻoku totonu]; koeʻuhi ke ne fie fakamaau ai mo e ʻOtua.
24 hän musertaa voimalliset tutkimatta ja asettaa toiset heidän sijallensa.
Te ne lailaiki ʻae kau tangata mālohi tokolahi taʻefaʻalaua, pea fokotuʻu ʻae niʻihi moʻono totongi.
25 Niinpä hän tuntee heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, ja he musertuvat.
Ko ia ʻoku ne ʻilo ʻenau ngaahi ngāue, pea ʻoku ne fulihi ʻakinautolu ʻi he pō, pea ʻoku nau ʻauha ai.
26 Niinkuin jumalattomia hän kurittaa heitä julkisella paikalla,
ʻOku ne taaʻi ʻakinautolu ʻo hangē ko e kau tangata fai kovi, ʻi he ʻao ʻoe kakai.
27 koska he luopuivat hänestä eivätkä ensinkään huolineet hänen teistään,
Koeʻuhi naʻa nau tafoki kimui meiate ia, pea ʻikai fie tokanga ki hono ngaahi hala:
28 vaan saattoivat vaivaisten huudon kohoamaan hänen eteensä, ja hän kuuli kurjain huudon.
Ko ia ʻoku nau fakahoko ʻae tangi ʻae masiva ke aʻu atu kiate ia, pea ʻoku ne ongoʻi ʻae tangi ʻae mahaki.
29 Ja jos hän on hiljaa, kuka häntä siitä tuomitsee? Jos hän peittää kasvonsa, kuka voi häntä katsella? Niin kansaa kuin kutakin ihmistä hän valvoo,
ʻOku foaki ʻe ia ʻae fiemālie, ko hai te ne faʻa fakamamahi? Pea ka fufū ʻe ia hono fofonga, ko hai ʻe faʻa mamata kiate ia? ʻO kapau te ne fai ki ha puleʻanga, pe ki ha tangata pe tokotaha:
30 ettei pääse hallitsemaan jumalaton ihminen, ei kukaan niistä, jotka ovat kansalle paulana.
Koeʻuhi ke ʻoua naʻa pule ʻae mālualoi, telia naʻa fasiaʻi ʻae kakai.
31 Sillä onko tässä sanottu Jumalalle: 'Kyllä minä kärsin, en enää pahoin tee.
“ʻOku taau moʻoni mo e ʻOtua ʻae lea pehē ki ai, kuo u kātaki, ʻe ʻikai te u fakamamahi.
32 Mitä en näe, neuvo minulle; jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.'
Ko ia ʻoku ʻikai te u ʻilo ke ke ako ia kiate au: kapau kuo u fai angahala, ʻe ʻikai te u toe fai ia.
33 Sinunko mielesi mukaan tulisi hänen kostaa, koska olet niin tyytymätön? Niin, sinun on tehtävä valinta eikä minun; puhu, mitä tiedät.
ʻE fakatatau ia koā mo ho loto? Te ne totongi ia, ʻo kapau te ke ʻoua, pe te ke loto ki ai; kae ʻikai ko au: ko ia ke ke tala ʻaia ʻoku ke ʻilo.
34 Ymmärtäväiset miehet sanovat minulle, viisas mies, joka minua kuulee, virkkaa:
Ke tala kiate au ʻe he kau tangata faʻa ʻilo, pea ke fanongo kiate au ʻe ha tangata poto.
35 'Job puhuu taitamattomasti, ja hänen sanansa ovat ymmärrystä vailla.
‘Kuo lea ʻa Siope ʻi he taʻeʻilo, pea ʻoku taʻepoto ʻa ʻene ngaahi lea.
36 Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan, koska hän vastaa väärintekijäin tavalla!
Ko hoku loto ke fakamaauʻi ʻa Siope ʻo aʻu ki he ngataʻanga, koeʻuhi ko ʻene ngaahi tali ʻo hangē ko e kau tangata angahala.
37 Sillä hän lisää syntiä syntiin, lyö kämmentä keskellämme ja syytää sanoja Jumalaa vastaan.'"
He ʻoku ne fakahoko ʻae talangataʻa ki he angahala, ʻoku ne pasipasi hono nima ʻiate kitautolu, ʻo fakalahi ʻene ngaahi lea ki he ʻOtua.”