Jobin 34
1 Ja Elihu lausui ja sanoi:
S megszólalt Élíhú és mondta:
2 "Kuulkaa, te viisaat, minun sanojani, ja kuunnelkaa minua, te tietomiehet.
Halljátok, bölcsek, szavaimat, és tudók ti, figyeljetek rám;
3 Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun.
mert a fül vizsgálja, a szavakat s az íny ízlel, hogy egyék.
4 Tutkikaamme, mikä oikein on, koettakaamme yhdessä ymmärtää, mikä hyvä on.
Válasszuk magunknak, a mi jog, tudjuk meg egymás közt, mi a jó.
5 Sillä Job on sanonut: 'Olen oikeassa, mutta Jumala on ottanut minulta oikeuteni.
Mert azt mondta Jób: igazam van, de Isten elvette jogomat.
6 Vaikka minun puolellani on oikeus, pitäisi minun valhetella; kuolettava nuoli on minuun sattunut, vaikka olen rikoksesta vapaa.'
Jogom ellenére hazudjak-e? Végzetes a nyíl, mely talált, bűntett nélkül.
7 Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä,
Ki oly férfi, mint Jób, ki mint vizet issza a gúnyt;
8 joka yhtyy väärintekijäin seuraan ja vaeltaa jumalattomain miesten parissa?
s elmegy társulni jogtalanság cselekvőivel és járni gonoszság embereivel!
9 Sillä hän sanoo: 'Ei hyödy mies siitä, että elää Jumalalle mieliksi'.
Mert azt mondta: nincs haszna a férfinak, midőn Istennél kedvessé teszi magát.
10 Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.
Azért, ész emberei, hallgassatok reám, távol legyen Isten a gonoszságtól s a Mindenható a jogtalanságtól!
11 Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan.
Mert az ember művét megfizeti neki s a férfi útja szerint, úgy juttat neki.
12 Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.
Úgy bizony, Isten nem tesz gonoszságot, és a Mindenható nem ferdít jogot.
13 Kuka on pannut hänet vallitsemaan maata, ja kuka on perustanut koko maanpiirin?
Ki bízta reá a földet, s ki tette reá az egész világot?
14 Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä,
Ha csak önnönmagára fordítaná szívét, önnönmagához visszavonná szellemét és leheletét:
15 niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.
kimúlna minden halandó együttesen s az ember porhoz térne vissza.
16 Jos sinulla on ymmärrystä, niin kuule tätä, ota korviisi sanojeni ääni.
Ha tehát van értelem, halljad ezt, figyelj beszédem szavára.
17 Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen,
Vajon ki a jogot gyűlöli, kormányozhat-e, avagy az igazságost, hatalmast kárhoztathatod-e?
18 joka sanoo kuninkaalle: 'Sinä kelvoton', ruhtinaille: 'Sinä jumalaton',
Mondhatni-e királynak: alávaló, nemeseknek: gonosz?
19 joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa?
A ki nem tekintette fejedelmek személyét a nem tűntette ki az előkelőt a szegénnyel szemben, mert kezeinek műve mindannyian.
20 Tuossa tuokiossa he kuolevat, keskellä yötä; kansat järkkyvät ja häviävät, väkevä siirretään pois käden koskematta.
Pillanat alatt meghalnak, és éjfélkor megrendül a nép s eltűnik s elmozdítják a zsarnokot – nem kézzel.
21 Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.
Mert szemei rajta vannak az ember útjain, és mind a lépéseit látja.
22 Ei ole pimeyttä, ei pilkkopimeää, johon voisivat piiloutua väärintekijät.
Nincs sötétség, nincs vakhomály, hogy ott elrejtőzzenek a jogtalanság cselekvői.
23 Sillä ei tarvitse Jumalan kauan ihmistä tarkata, ennenkuin tämän on astuttava tuomiolle hänen eteensä;
Mert nem kell többé ügyelnie az emberre, hogy Istenhez törvényre menjen.
24 hän musertaa voimalliset tutkimatta ja asettaa toiset heidän sijallensa.
Megtöri a hatalmasakat kutatás nélkül s másokat állít helyökbe.
25 Niinpä hän tuntee heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, ja he musertuvat.
Ennélfogva ismeri tetteiket, feldúlja őket éjjel és szétűzetnek;
26 Niinkuin jumalattomia hän kurittaa heitä julkisella paikalla,
Mint gonoszokat lecsapta őket, nézőknek a helyén.
27 koska he luopuivat hänestä eivätkä ensinkään huolineet hänen teistään,
Mivelhogy eltávoztak mellőle s mind az útjaira nem vetettek ügyet,
28 vaan saattoivat vaivaisten huudon kohoamaan hänen eteensä, ja hän kuuli kurjain huudon.
juttatván eléje a sanyarúnak jajkiáltását, hallja is a szegények jajkiáltását.
29 Ja jos hän on hiljaa, kuka häntä siitä tuomitsee? Jos hän peittää kasvonsa, kuka voi häntä katsella? Niin kansaa kuin kutakin ihmistä hän valvoo,
S ha Ő nyugalmat szerez, ki kárhoztatná őt, s ha elrejti arczát, ki láthatja őt – mind népen, mind emberen egyaránt;
30 ettei pääse hallitsemaan jumalaton ihminen, ei kukaan niistä, jotka ovat kansalle paulana.
nehogy uralkodjék istentelen ember, nehogy legyenek népnek tőrei.
31 Sillä onko tässä sanottu Jumalalle: 'Kyllä minä kärsin, en enää pahoin tee.
Mert Istennek mondhatni-e: bűnhődöm, bár nem vétettem;
32 Mitä en näe, neuvo minulle; jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.'
a mit nem látok, arra taníts te, ha jogtalanságot cselekedtem, nem teszem többé?
33 Sinunko mielesi mukaan tulisi hänen kostaa, koska olet niin tyytymätön? Niin, sinun on tehtävä valinta eikä minun; puhu, mitä tiedät.
Vélekedésed szerint fizessen-e, inert megvetetted, mert te választasz s nem én? A mit tudsz, mondd el!
34 Ymmärtäväiset miehet sanovat minulle, viisas mies, joka minua kuulee, virkkaa:
Eszes emberek megmondják nekem, s bölcs férfiú, ki rám hallgat:
35 'Job puhuu taitamattomasti, ja hänen sanansa ovat ymmärrystä vailla.
Jób nem tudással beszél és szavai nem belátással valók.
36 Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan, koska hän vastaa väärintekijäin tavalla!
Vajha vizsgáltatnék Jób mindvégig válaszai miatt jogtalan emberek módjára;
37 Sillä hän lisää syntiä syntiin, lyö kämmentä keskellämme ja syytää sanoja Jumalaa vastaan.'"
mert vétkéhez hozzá tesz bűntettet, tapsolgat köztünk és sokasítja mondásait Istenhez.
