< Jobin 33 >

1 "Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
Men hör nu, Job, mina ord, och lyssna till allt vad jag vill säga.
2 Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
Se, jag upplåter nu mina läppar, min tunga tager till orda i min mun.
3 Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
Ur ett redbart hjärta framgår mitt tal, och vad mina läppar förstå säga de ärligt ut.
4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
Guds ande är det som har gjort mig, den Allsmäktiges fläkt beskär mig liv.
5 Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
Om du förmår, så må du nu svara mig; red dig till strid mot mig, träd fram.
6 Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
Se, jag är likställd med dig inför Gud, jag är danad av en nypa ler, också jag.
7 Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
Ja, fruktan för mig behöver ej förskräcka dig, ej heller kan min myndighet trycka dig ned.
8 Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
Men nu sade du så inför mina öron, så ljödo de ord jag hörde:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
"Ren är jag och fri ifrån överträdelse, oskyldig är jag och utan missgärning;
10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
men se, han finner på sak mot mig, han aktar mig såsom sin fiende.
11 hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
Han sätter mina fötter i stocken, vaktar på alla mina vägar."
12 Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
Nej, häri har du orätt, svarar jag dig. Gud är ju förmer än en människa.
13 Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Huru kan du gå till rätta med honom, såsom gåve han aldrig svar i sin sak?
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
Både på ett sätt och på två talar Gud, om man också ej aktar därpå.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
I drömmen, i nattens syn, när sömnen har fallit tung över människorna och de vila i slummer på sitt läger,
16 silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
då öppnar han människornas öron och sätter inseglet på sina varningar till dem,
17 kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
när han vill avvända någon från en ogärning eller hålla högmodet borta ifrån en människa.
18 säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
Så bevarar han hennes själ från graven och hennes liv ifrån att förgås genom vapen.
19 Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
Hon bliver ock agad genom plågor på sitt läger och genom ständig oro, allt intill benen.
20 ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
Hennes sinne får leda vid maten, och hennes själ vid den föda hon älskade.
21 Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
Hennes hull förtvinar, till dess intet är att se, ja, hennes ben täras bort intill osynlighet.
22 Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
Så nalkas hennes själ till graven och hennes liv hän till dödens makter.
23 Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
Men om en ängel då finnes, som vakar över henne, en medlare, någon enda av de tusen, och denne får lära människan hennes plikt,
24 niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
då förbarmar Gud sig över henne och säger; "Fräls henne, så att hon slipper fara ned i graven; lösepenningen har jag nu fått."
25 Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
Hennes kropp får då ny ungdomskraft, hon bliver åter såsom under sin styrkas dagar.
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
När hon då beder till Gud, är han henne nådig och låter henne se sitt ansikte med jubel; han giver så den mannen hans rättfärdighet åter.
27 Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
Så får denne då sjunga inför människorna och säga: "Väl syndade jag, och väl kränkte jag rätten, dock vederfors mig ej vad jag hade förskyllt;
28 hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
ty han förlossade min själ, så att den undslapp graven, och mitt liv får nu med lust skåda ljuset."
29 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
Se, detta allt kommer Gud åstad, både två gånger och tre, för den mannen,
30 palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
till att rädda hans själ från graven, så att han får njuta av de levandes ljus.
31 Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
Akta nu härpå, du Job, och hör mig; tig, så att jag får tala.
32 Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
Dock, har du något att säga, så svara mig; tala, ty gärna gåve jag dig rätt.
33 Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
Varom icke, så är det du som må höra på mig; du må tiga, så att jag får lära dig vishet.

< Jobin 33 >