Jobin 33
1 "Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
Èuj dakle, Jove, besjedu moju, i slušaj sve rijeèi moje.
2 Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
Evo, sad otvoram usta svoja; govori jezik moj u ustima mojim.
3 Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
Po pravom srcu mom biæe rijeèi moje, i misao èistu izreæi æe usne moje.
4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
Duh Božji stvorio me je, i dah svemoguæega dao mi je život.
5 Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
Ako možeš, odgovori mi, pripravi se i stani mi nasuprot.
6 Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
Evo, ja æu biti mjesto Boga, kao što si rekao; od kala sam naèinjen i ja.
7 Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
Eto, strah moj neæe te strašiti, i ruka moja neæe te tištati.
8 Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
Rekao si dakle preda mnom, i èuo sam glas tvojih rijeèi:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
Èist sam, bez grijeha, prav sam i nema bezakonja na meni.
10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
Evo, traži zadjevicu sa mnom, drži me za svoga neprijatelja.
11 hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
Meæe u klade noge moje, vreba po svijem stazama mojim.
12 Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
Eto, u tom nijesi pravedan, odgovaram ti; jer je Bog veæi od èovjeka.
13 Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Zašto se preš s njim, što za sva djela svoja ne odgovara?
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
Jedanput govori Bog i dva puta; ali èovjek ne pazi.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
U snu, u utvari noænoj, kad tvrd san padne na ljude, kad spavaju u postelji,
16 silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
Tada otvora uho ljudima i nauku im zapeèaæava,
17 kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
Da bi odvratio èovjeka od djela njegova, i zaklonio od njega oholost;
18 säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
Da bi saèuvao dušu njegovu od jame, i život njegov da ne naiðe na maè.
19 Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
I kara ga bolovima na postelji njegovoj, i sve kosti njegove teškom bolešæu.
20 ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
Tako da se životu njegovu gadi hljeb i duši njegovoj jelo najmilije;
21 Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
Nestaje tijela njegova naoèigled, i izmalaju se kosti njegove, koje se prije nijesu vidjele,
22 Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
I duša se njegova približuje grobu, i život njegov smrti.
23 Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
Ako ima glasnika, tumaèa, jednoga od tisuæe, koji bi kazao èovjeku dužnost njegovu,
24 niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
Tada æe se smilovati na nj, i reæi æe: izbavi ga da ne otide u grob; našao sam otkup.
25 Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
I pomladiæe se tijelo njegovo kao u djeteta, i povratiæe se na dane mladosti svoje,
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Moliæe se Bogu, i pomilovaæe ga, i gledaæe lice njegovo radujuæi se, i vratiæe èovjeku po pravdi njegovoj.
27 Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
Gledajuæi ljudi reæi æe: bijah zgriješio, i što je pravo izvrnuo, ali mi ne pomože.
28 hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
On izbavi dušu moju da ne otide u jamu, i život moj da gleda svjetlost.
29 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
Gle, sve ovo èini Bog dva puta i tri puta èovjeku,
30 palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
Da bi povratio dušu njegovu od jame, da bi ga obasjavala svjetlost živijeh.
31 Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
Pazi, Jove, slušaj me, muèi, da ja govorim.
32 Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
Ako imaš što reæi, odgovori mi; govori, jer sam te rad opravdati;
33 Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
Ako li ne, slušaj ti mene; muèi, i nauèiæu te mudrosti.
