Jobin 33
1 "Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
Men hør nu, Job, på min tale og lytt til alle mine ord!
2 Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
Se, jeg har åpnet mine leber, allerede taler min tunge i min munn.
3 Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
Ærlige og opriktige er mine ord, og hvad jeg vet, skal mine leber uttale likefrem.
4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
Guds Ånd har skapt mig, og den Allmektiges ånde holder mig live.
5 Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
Hvis du kan, så svar mig! Rust dig mot mig, tred frem!
6 Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
Se, jeg er din like for Gud, også jeg er dannet av ler.
7 Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
Redsel for mig skal ikke overvelde dig, og min myndighet ikke tynge dig.
8 Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
Sannelig, du har sagt i mitt nærvær, så lød dine ord som jeg hørte:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
Ren er jeg, uten brøde, plettfri er jeg og fri for misgjerning;
10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
men Gud søker grunn til fiendskap mot mig, han akter mig for sin uvenn;
11 hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
han setter mine føtter i stokken og vokter på alle mine veier.
12 Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
Nei, i dette har du ikke rett, svarer jeg dig; Gud er jo større enn et menneske.
13 Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Hvorfor går du i rette med ham? Han svarer jo ikke et eneste ord.
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
Men én gang taler Gud, ja to ganger hvis mennesket ikke akter på det.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
I drøm, i nattlig syn, når dyp søvn faller på menneskene, når de slumrer på sitt leie,
16 silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
da åpner han deres ører og trykker sitt segl på advarselen til dem,
17 kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
for å få mennesket til å la sin gjerning fare og for å utrydde overmotet hos mannen,
18 säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
for å berge hans sjel fra graven og hans liv fra å rammes av det drepende spyd.
19 Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
Mennesket tuktes også med smerter på sitt leie, og en stadig uro går gjennem marg og ben.
20 ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
Han vemmes ved brød og hans sjel ved lekker mat.
21 Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
Hans kjøtt tæres bort, så en ikke ser det mere, og hans ben, som en før ikke så, ligger bare;
22 Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
hans sjel kommer nær til graven og hans liv til dødens engler.
23 Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
Er det da hos ham en engel, en tolk, en av tusen, som forkynner mennesket dets rette vei,
24 niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
da ynkes Gud over ham og sier: Fri ham fra å fare ned i graven! Jeg har fått løsepenger.
25 Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
Hans kropp blir da frodigere enn i ungdommen, han blir atter som i sin ungdoms dager.
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Han beder til Gud, og han er ham nådig; han ser Guds åsyn med jubel, og han gir mennesket dets rettferdighet tilbake.
27 Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
Han synger for menneskene og sier: Jeg hadde syndet og gjort det rette kroket, men han gjengjeldte mig det ikke;
28 hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
han har fridd min sjel fra å fare ned i graven, og mitt liv ser lyset med lyst.
29 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
Se, alt dette gjør Gud to ganger, ja tre, mot en mann
30 palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
for å frelse hans sjel fra graven, så han omstråles av de levendes lys.
31 Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
Gi akt, Job, hør på mig! Ti, så jeg får tale.
32 Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
Har du ord, så svar mig, tal! Jeg vil gjerne gi dig rett.
33 Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
Hvis ikke, så hør du på mig! Ti, så jeg får lære dig visdom.
