Jobin 33
1 "Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
Audi igitur Iob eloquia mea, et omnes sermones meos ausculta.
2 Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
Ecce aperui os meum, loquatur lingua mea in faucibus meis.
3 Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
Simplici corde meo sermones mei, et sententiam puram labia mea loquentur.
4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
Spiritus Dei fecit me, et spiraculum Omnipotentis vivificavit me.
5 Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
Si potes, responde mihi, et adversus faciem meam consiste.
6 Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
Ecce, et me sicut et te fecit Deus, et de eodem luto ego quoque formatus sum.
7 Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
Verumtamen miraculum meum non te terreat, et eloquentia mea non sit tibi gravis.
8 Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
Dixisti ergo in auribus meis, et vocem verborum tuorum audivi:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
Mundus sum ego, et absque delicto: immaculatus, et non est iniquitas in me.
10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
Quia querelas in me reperit, ideo arbitratus est me inimicum sibi.
11 hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
Posuit in nervo pedes meos, custodivit omnes semitas meas.
12 Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
Hoc est ergo, in quo non es iustificatus: respondebo tibi, quia maior sit Deus homine.
13 Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Adversus eum contendis quod non ad omnia verba responderit tibi?
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
Semel loquitur Deus, et secundo idipsum non repetit.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
Per somnium in visione nocturna, quando irruit sopor super homines, et dormiunt in lectulo:
16 silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
Tunc aperit aures virorum, et erudiens eos instruit disciplina,
17 kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
Ut avertat hominem ab his, quae facit, et liberet eum de superbia:
18 säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
Eruens animam eius a corruptione: et vitam illius, ut non transeat in gladium.
19 Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
Increpat quoque per dolorem in lectulo, et omnia ossa eius marcescere facit.
20 ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
Abominabilis ei fit in vita sua panis, et animae illius cibus ante desiderabilis.
21 Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
Tabescet caro eius, et ossa, quae tecta fuerant, nudabuntur.
22 Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
Appropinquavit corruptioni anima eius, et vita illius mortiferis.
23 Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
Si fuerit pro eo Angelus loquens, unus de millibus, ut annunciet hominis aequitatem:
24 niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
Miserebitur eius, et dicet: Libera eum, ut non descendat in corruptionem: inveni in quo ei propitier.
25 Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
Consumpta est caro eius a suppliciis, revertatur ad dies adolescentiae suae.
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Deprecabitur Deum, et placabilis ei erit: et videbit faciem eius in iubilo, et reddet homini iustitiam suam.
27 Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
Respiciet homines, et dicet: Peccavi, et vere deliqui, et, ut eram dignus, non recepi.
28 hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
Liberavit animam suam ne pergeret in interitum, sed vivens lucem videret.
29 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
Ecce, haec omnia operatur Deus tribus vicibus per singulos.
30 palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
Ut revocet animas eorum a corruptione, et illuminet luce viventium.
31 Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
Attende Iob, et audi me: et tace, dum ego loquor.
32 Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
Si autem habes quod loquaris, responde mihi, loquere: volo enim, te apparere iustum.
33 Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
Quod si non habes, audi me: tace, et docebo te sapientiam.
