Jobin 33
1 "Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
Slyšiž tedy, prosím, Jobe, řeči mé, a všech slov mých ušima svýma pozoruj.
2 Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
Aj, jižť otvírám ústa svá, mluví jazyk můj v ústech mých.
3 Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
Upřímost srdce mého a umění vynesou rtové moji.
4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
Duch Boha silného učinil mne, a dchnutí Všemohoucího dalo mi život.
5 Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
Můžeš-li, odpovídej mi, připrav se proti mně, a postav se.
6 Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
Aj, já podlé žádosti tvé buduť místo Boha silného; z bláta sformován jsem i já.
7 Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
Pročež strach ze mne nepředěsí tě, a ruka má nebudeť k obtížení.
8 Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
Řekl jsi pak přede mnou, a hlas ten řečí tvých slyšel jsem:
9 'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
Èist jsem, bez přestoupení, nevinný jsem, a nepravosti při mně není.
10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
Aj, příčiny ku potření mne shledal Bůh, klade mne sobě za nepřítele,
11 hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
Svírá poutami nohy mé, střeže všech stezek mých.
12 Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
Aj, tím nejsi spravedliv, odpovídám tobě, nebo větší jest Bůh nežli člověk.
13 Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
Oč se s ním nesnadníš? Žeť všech svých věcí nezjevuje?
14 Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
Ano jednou mluví Bůh silný, i dvakrát, a nešetří toho člověk.
15 Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
Skrze sny u vidění nočním, když připadá hluboký sen na lidi ve spaní na ložci,
16 silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
Tehdáž odkrývá ucho lidem, a čemu je učí, to zpečeťuje,
17 kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
Aby odtrhl člověka od skutku zlého, a pýchu od muže vzdálil,
18 säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
A zachoval duši jeho od jámy, a život jeho aby netrefil na meč.
19 Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
Tresce i bolestí na lůži jeho, a všecky kosti jeho násilnou nemocí,
20 ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
Tak že sobě život jeho oškliví pokrm, a duše jeho krmi nejlahodnější.
21 Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
Hyne tělo jeho patrně, a vyhlédají kosti jeho, jichž prvé nebylo vídati.
22 Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
A tak bývá blízká hrobu duše jeho, a život jeho smrtelných ran.
23 Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
Však bude-li míti anděla vykladače jednoho z tisíce, kterýž by za člověka oznámil pokání jeho:
24 niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
Tedy smiluje se nad ním, a dí: Vyprosť jej, ať nesstoupí do porušení, oblíbilť jsem mzdu vyplacení.
25 Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
I odmladne tělo jeho nad dítěcí, a navrátí se ke dnům mladosti své.
26 Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Kořiti se bude Bohu, a zamiluje jej, a patřiti bude na něj tváří ochotnou; nadto navrátí člověku spravedlnost jeho.
27 Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
Kterýž hledě na lidi, řekne: Zhřešilť jsem byl, a to, což pravého bylo, převrátil jsem, ale nebylo mi to prospěšné.
28 hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
Bůh však vykoupil duši mou, aby nešla do jámy, a život můj, aby světlo spatřoval.
29 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
Aj, všeckoť to dělá Bůh silný dvakrát i třikrát při člověku,
30 palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
Aby odvrátil duši jeho od jámy, a aby osvícen byl světlem živých.
31 Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
Pozoruj, Jobe, poslouchej mne, mlč, ať já mluvím.
32 Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
Jestliže máš slova, odpovídej mi, nebo bych chtěl ospravedlniti tebe.
33 Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
Pakli nic, ty mne poslouchej; mlč, a poučím tě moudrosti.
