Jobin 32
1 Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas,
So these three men ceased to answer Job, because he seemed just to himself.
2 vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana,
And Eliu the son of Barachel the Buzite, of the kindred of Ram, was angry and was moved to indignation: now he was angry against Job, because he said he was just before God.
3 ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä.
And he was angry with his friends because they had not found a reasonable answer, but only had condemned Job.
4 Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat.
So Eliu waited while Job was speaking, because they were his elders that were speaking.
5 Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.
But when he saw that the three were not able to answer, he was exceedingly angry.
6 Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
Then Eliu the son of Barachel the Buzite answered and said: I am younger in days, and you are more ancient; therefore hanging down my head, I was afraid to shew you my opinion.
7 Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.
For I hoped that greater age would speak, and that a multitude of years would teach wisdom.
8 Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.
But, as I see, there is a spirit in men, and the inspiration of the Almighty giveth understanding.
9 Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.
They that are aged are not the wise men, neither do the ancients understand judgment.
10 Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
Therefore I will speak: Hearken to me, I also will shew you my wisdom.
11 Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.
For I have waited for your words, I have given ear to your wisdom, as long as you were disputing in words.
12 Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.
And as long as I thought you said some thing, I considered: but, as I see, there is none of you that can convince Job, and answer his words.
13 Älkää sanoko: 'Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.
Lest you should say: We have found wisdom, God hath cast him down, not man.
14 Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.
He hath spoken nothing to me, and I will not answer him according to your words.
15 He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä.
They were afraid, and answered no more, and they left off speaking.
16 Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta?
Therefore because I have waited, and they have not spoken: they stood, and answered no more:
17 Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
I also will answer my part, and will shew my knowledge.
18 Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua.
For I am full of matter to speak of, and the spirit of my bowels straiteneth me.
19 Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.
Behold, my belly is as new wine which wanteth vent, which bursteth the new vessels.
20 Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata.
I will speak and take breath a little: I will open my lips, and will answer.
21 En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele.
I will not accept the person of man, and I will not level God with man.
22 Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."
For I know not how long I shall continue, and whether after a while my Maker may take me away.
