Jobin 30
1 "Mutta nyt nauravat minua elinpäiviltään nuoremmat, joiden isiä minä pidin liian halpoina pantaviksi paimenkoiraini pariin.
“But now men who are younger than I am make fun of me— men whose fathers I greatly despised, with the result that I would not even have allowed them to help my dogs guard my sheep.
2 Ja mitäpä hyödyttäisi minua heidän kättensä voima, koska heidän nuoruutensa tarmon on vienyt
They were men who were old and (weak/worn out); so (what could I gain from them working for me?/I would have gained nothing from them working for me.) [RHQ]
3 puute ja kova nälänhätä! He kaluavat kuivaa maata, jo ennestään autiota erämaata;
They were very poor and hungry, with the result that they chewed on roots [at night] in dry and desolate places.
4 he poimivat suolaheiniä pensaiden ympäriltä, ja heidän ruokanaan ovat kinsteripensaan juuret.
They pulled up plants in the desert [and ate them] and warmed themselves by [burning] the roots of broom trees.
5 Heidät karkoitetaan ihmisten parista; heitä vastaan nostetaan hälytys niinkuin varasta vastaan.
Everyone shouted at them as though they were thieves and expelled them [from their areas].
6 Heidän on asuttava kaameissa rotkoissa, maakoloissa ja kallioluolissa.
They were forced to live in caves in the hills, in holes in the ground, and in the sides of cliffs.
7 Pensaiden keskellä he ulisevat, nokkospehkojen suojaan he sulloutuvat-
In the bushes they howled [like animals because they were hungry], and they huddled together under thornbushes.
8 nuo houkkioiden ja kunniattomain sikiöt, jotka on hosuttu maasta pois.
They were people without good sense, whose names no one knows; they have been expelled from the land [where they were born].
9 Heille minä olen nyt tullut pilkkalauluksi, olen heidän jutuksensa joutunut;
“And now their [children] sing songs to make fun of me. They tell jokes about me.
10 he inhoavat minua, väistyvät minusta kauas eivätkä häikäile sylkeä silmilleni.
They are disgusted with me, and they [usually] stay away from me, [but when they see me, ] they are happy to spit in my face.
11 Sillä Jumala on höllentänyt jouseni jänteen ja nöyryyttänyt minut, eivätkä he enää suista julkeuttaan minun edessäni.
Because [it is as though] [MET] God has cut my bowstring, [he has caused me to be unable to defend myself, ] and he has humbled me, and my enemies have done to me whatever they wanted.
12 Oikealta puoleltani nousee tuo sikiöparvi; he lyövät jalat altani ja luovat turmateitänsä minua vastaan.
(Gangs/Groups of violent youths) attack me and force me to run away; they prepare to destroy me.
13 He hävittävät minun polkuni, ovat apuna minua tuhottaessa, vaikka itse ovat ilman auttajaa;
They prevent me from escaping, and they [do] not [need] anyone to help them (OR, there is no one to help me).
14 niinkuin leveästä muurinaukosta he tulevat, raunioiden alta he vyöryvät esiin.
[It is as though I am a city wall and] [SIM] they have broken through the wall, and they have come crashing down on me.
15 Kauhut ovat kääntyneet minua vastaan; niinkuin tuuli sinä pyyhkäiset pois minun arvoni, ja minun onneni katoaa niinkuin pilvi.
I am very terrified; My dignity/honor has been taken away as though [SIM] [it has been] blown away by the wind, and my prosperity has disappeared like [SIM] clouds disappear.
16 Ja nyt minun sieluni vuotaa tyhjiin, kurjuuden päivät ovat saavuttaneet minut.
“And now I [SYN] am about to die [IDM]; I suffer every day.
17 Yö kaivaa luut minun ruumiistani, ja kalvavat tuskani eivät lepää.
My bones ache during the night, and the pain that torments me never stops.
18 Kaikkivallan voimasta on minun verhoni muodottomaksi muuttunut: se kiristyy ympärilleni niinkuin ihokkaani pääntie.
[It is as though God] seizes my clothes and chokes me with the collar of my coat.
19 Hän on heittänyt minut lokaan, ja minä olen tullut tomun ja tuhan kaltaiseksi.
He has thrown me into the mud; I am [not worth anything more than] dust and ashes.
20 Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa minulle; minä seison tässä, mutta sinä vain tuijotat minuun.
“I cry out to God, but he does not answer/help me; I stand up [and pray], but he does not pay any attention.
21 Sinä muutut tylyksi minulle, vainoat minua väkevällä kädelläsi.
He acts very cruelly toward me; with all of his power [MTY] he causes me to suffer.
22 Sinä kohotat minut myrskytuuleen, kiidätät minut menemään ja annat minun menehtyä rajuilman pauhinassa.
He [allows] the wind to lift me up and blow me away, and he tosses me up and down in a violent storm.
23 Niin, minä tiedän: sinä viet minua kohti kuolemaa, majaan, kunne kaikki elävä kokoontuu.
I know that he will cause me to die, which is what happens to everyone [MTY] who is alive.
24 Mutta eikö saisi hukkuessaan kättänsä ojentaa tahi onnettomuudessa apua huutaa?
“When people experience disasters, and they sit on a pile of ruins and cry out for help, others surely [RHQ] reach out their hand to help them.
25 Vai enkö minä itkenyt kovaosaisen kohtaloa, eikö sieluni säälinyt köyhää?
[That is what I did previously]. I wept for people who were experiencing troubles, and I felt sorry for poor/needy people.
26 Niin, minä odotin onnea, mutta tuli onnettomuus; minä vartosin valoa, mutta tuli pimeys.
But when I expected good things [to happen to me], evil things happened; when I waited for light/happiness, all I experienced was darkness/unhappiness [MET].
27 Sisukseni kuohuvat lakkaamatta, kurjuuden päivät ovat kohdanneet minut.
I am very distressed [IDM], all the time; I suffer every day.
28 Minä käyn murheasussa, ilman päivänpaistetta; minä nousen ja huudan väkijoukossa.
I go about very discouraged; I stand up and plead for people to help me.
29 Minusta on tullut aavikkosutten veli ja kamelikurkien kumppani.
My wailing sounds as sad as [MET] the cries of jackals/foxes and ostriches.
30 Minun nahkani on mustunut ja lähtee päältäni, ja luuni ovat kuumuuden polttamat.
My skin has become dark/black and is peeling off, and I have a fever [which causes my body to feel like it is] burning.
31 Niin muuttui kanteleeni soitto valitukseksi ja huiluni sävel itkun ääneksi."
Previously, I played joyful music on my harp and with my flute, but now I play only the sad music of those who mourn.”
