Jobin 3
1 Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
Aftir these thingis Joob openyde his mouth,
2 Job lausui ja sanoi:
and curside his dai, and seide, Perische the dai in which Y was borun,
3 "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
and the nyyt in which it was seid, The man is conceyued.
4 Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
Thilke dai be turnede in to derknessis; God seke not it aboue, and be it not in mynde, nethir be it liytned with liyt.
5 Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
Derknessis make it derk, and the schadewe of deeth and myist occupie it; and be it wlappid with bittirnesse.
6 Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
Derk whirlwynde holde that niyt; be it not rikynyd among the daies of the yeer, nethir be it noumbrid among the monethes.
7 Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
Thilke nyyt be soleyn, and not worthi of preisyng.
8 Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
Curse thei it, that cursen the dai, that ben redi to reise Leuyathan.
9 Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
Sterris be maad derk with the derknesse therof; abide it liyt, and se it not, nethir the bigynnyng of the morwetid risyng vp.
10 koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
For it closide not the doris of the wombe, that bar me, nethir took awei yuels fro min iyen.
11 Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
Whi was not Y deed in the wombe? whi yede Y out of the wombe, and perischide not anoon?
12 Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
Whi was Y takun on knees? whi was Y suclid with teetis?
13 Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
For now Y slepynge schulde be stille, and schulde reste in my sleep,
14 kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
with kyngis, and consuls of erthe, that bilden to hem soleyn places;
15 päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
ethir with prynces that han gold in possessioun, and fillen her housis with siluer;
16 tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
ethir as a `thing hid not borun Y schulde not stonde, ethir whiche conseyued sien not liyt.
17 Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;
There wickid men ceessiden of noise, and there men maad wery of strengthe restiden.
18 kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.
And sum tyme boundun togidere with out disese thei herden not the voys of the wrongful axere.
19 Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
A litil man and greet man be there, and a seruaunt free fro his lord.
20 Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
Whi is liyt youun to the wretche, and lijf to hem that ben in bitternesse of soule?
21 jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
Whiche abiden deeth, and it cometh not;
22 jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
as men diggynge out tresour and ioien greetly, whanne thei han founde a sepulcre?
23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
Whi is liyt youun to a man, whos weie is hid, and God hath cumpassid hym with derknessis?
24 Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
Bifore that Y ete, Y siyhe; and as of watir flowynge, so is my roryng.
25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
For the drede, which Y dredde, cam to me; and that, that Y schamede, bifelde.
26 Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."
Whether Y dissymilide not? whether Y was not stille? whether Y restide not? and indignacioun cometh on me.
