Jobin 28
1 "Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
"Für Silber gibt es eine Fundstätte und einen Ort fürs Gold, das man hier sieht.
2 rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
Man holt auch Eisen aus der Erde, Gestein, das man zu Erz umschmilzt.
3 Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
Am Ende denkt man an die Finsternis; mit aller Tüchtigkeit durchforscht man das Gestein im Dunkeln und im Finstern.
4 Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
Man läßt sich einen Schacht von fremdem Volke brechen, das so herabgekommen, daß sie nimmer Männer sind, zu tief gesunken, um noch Menschen gleichzustehen,
5 Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
das hingezogen ist nach einem Lande, aus dem zwar Brotkorn sprießt, wo's unten aber wird durch Feuer umgewühlt,
6 Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
nach einem Orte, dessen Steine Saphir sind und der daneben Goldstaub liefert
7 Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
und dessen Zugang Adler selbst nicht kennen und den des Geiers Augen nicht erspähen,
8 Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
den nie die Raubtiere betreten und den der Löwe nie beschreitet.
9 Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
Man legt die Hand dort an das Felsgestein und wühlt von Grund die Berge um.
10 Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
Man schneidet Wasseradern in den Felsen an, und Kostbarkeiten aller Art erblickt das Auge.
11 Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
Der Ströme Quellen unterbindet man und bringt Verborgenes ans Licht.
12 Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
Wo aber findet man die Weisheit? Wo ist der Fundort der Erkenntnis?
13 Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
Kein Mensch kennt ihren Preis; sie findet nimmer sich im Lande der Lebendigen.
14 Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
Der Ozean erklärt: 'Ich hab sie nicht'; das Meer sagt: 'Ich besitz sie nimmer'.
15 Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
Mit gutem Golde kann man sie nicht kaufen; nicht wird ihr Preis mit Silber dargewogen.
16 Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
Sie läßt sich nicht mit Ophirgold aufwiegen; auch nicht mit Onyx und mit Saphirstein.
17 Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
Nicht kommen Gold und Glas ihr gleich; noch tauscht man sie für goldene Geräte,
18 Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
geschweige um Korallen und Kristall. Ein Sack voll Weisheit übertrifft den voller Perlen.
19 Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
Nicht kommen Äthiopiens Topase ihr gleich; mit reinstem Gold wird sie nicht aufgewogen.
20 Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
Woher nun also kommt die Weisheit? Wo ist der Fundort der Erkenntnis?
21 Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
Verhüllt ist sie vorm Blicke aller Lebenden; des Himmels Vögeln selbst ist sie verborgen.
22 Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
Es sprechen Tod und Totenreich: 'Wir haben nur von ihr gehört.'
23 Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
Den Weg zu ihr kennt Gott allein; um ihren Wohnort weiß nur er.
24 Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
Bis zu der Erde Grenzen schaut er hin; er sieht, was irgend unterm Himmel ist.
25 Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
Als er des Windes Wucht abwog, sein Maß dem Wasser fest bestimmte,
26 kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
als er des Regens Zeit bestellte und einen Pfad dem Donnerrollen,
27 silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
da sah er sie und warb sie an, nachdem er sie vor sich gestellt und sie durchmustert hatte.
28 Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."
Er sprach zum Menschen: 'Die Furcht des Herrn ist Weisheit, und Böses meiden heißt: Verständigsein!'
