Jobin 28
1 "Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
Siluer hath bigynnyngis of his veynes; and a place is to gold, in which it is wellid togidere.
2 rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
Irun is takun fro erthe, and a stoon resolued, `ethir meltid, bi heete, is turned in to money.
3 Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
God hath set tyme to derknessis, and he biholdith the ende of alle thingis.
4 Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
Also a stronde departith a stoon of derknesse, and the schadewe of deth, fro the puple goynge in pilgrymage; it departith tho hillis, whiche the foot of a nedi man foryat, and hillis with out weie.
5 Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
The erthe, wher of breed cam forth in his place, is destried bi fier.
6 Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
The place of saphir ben stoonys therof, and the clottis therof ben gold.
7 Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
A brid knewe not the weie, and the iye of a vultur, ethir rauenouse brid, bihelde it not.
8 Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
The sones of marchauntis tretiden not on it, and a lyonesse passide not therbi.
9 Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
God stretchide forth his hond to a flynt; he distriede hillis fro the rootis.
10 Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
He hewide doun ryuers in stoonys; and his iye siy al precious thing.
11 Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
And he souyte out the depthis of floodis; and he brouyte forth hid thingis in to liyt.
12 Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
But where is wisdom foundun, and which is the place of vndurstondyng?
13 Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
A man noot the prijs therof, nether it is foundun in the lond of men lyuynge swetli, `ether delicatli.
14 Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
The depthe of watris seith, It is not in me; and the see spekith, It is not with me.
15 Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
Gold ful cleene schal not be youun for wisdom, nether siluer schal be weied in the chaungyng therof.
16 Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
It schal not be comparysound to the died colours of Iynde, not to the moost preciouse stoon of sardius, nether to saphir.
17 Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
Nether gold, nether glas schal be maad euene worth therto;
18 Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
and hiye and fer apperynge vessels of gold schulen not be chaungid for wisdom, nether schulen be had in mynde in comparisoun therof. Forsothe wisdom is drawun of pryuy thingis;
19 Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
topasie of Ethiope schal not be maad euene worth to wisdom, and moost preciouse diyngis schulen not be set togidere in prijs, `ether comparisound, therto.
20 Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
Therfor wherof cometh wisdom, and which is the place of vndurstondyng?
21 Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
It is hid fro the iyen of alle lyuynge men; also it is hid fro briddis of heuene.
22 Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
Perdicioun and deeth seiden, With oure eeris we herden the fame therof.
23 Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
God vndurstondith the weye therof, and he knowith the place therof.
24 Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
For he biholdith the endis of the world, and biholdith alle thingis that ben vndur heuene.
25 Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
`Which God made weiyte to wyndis, and weiede watris in mesure.
26 kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
Whanne he settide lawe to reyn, and weie to tempestis sownynge;
27 silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
thanne he siy wisdom, and telde out, and made redi, and souyte out.
28 Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."
And he seide to man, Lo! the drede of the Lord, thilke is wisdom; and to go awei fro yuel, is vndurstondyng.
