< Jobin 27 >

1 Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:
Moreover, Job continued his parable, and said,
2 "Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:
[As] God liveth, [who] hath taken away my judgment; and the Almighty [who] hath afflicted my soul;
3 niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,
All the while my breath [is] in me, and the spirit of God [is] in my nostrils;
4 eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.
My lips shall not speak wickedness, nor my tongue utter deceit.
5 Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
Far be it from me that I should justify you: till I die I will not remove my integrity from me.
6 Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.
My righteousness I hold fast, and will not let it go: my heart shall not reproach [me] so long as I live.
7 Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
Let my enemy be as the wicked, and he that riseth up against me as the unrighteous.
8 Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?
For what [is] the hope of the hypocrite, though he hath gained, when God taketh away his soul?
9 Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?
Will God hear his cry when trouble cometh upon him?
10 Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?
Will he delight himself in the Almighty? will he always call upon God?
11 Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.
I will teach you by the hand of God: [that] which [is] with the Almighty will I not conceal.
12 Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
Behold, all ye yourselves have seen [it]; why then are ye thus altogether vain?
13 Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
This [is] the portion of a wicked man with God, and the heritage of oppressors, [which] they shall receive of the Almighty.
14 Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.
If his children are multiplied, [it is] for the sword: and his offspring shall not be satisfied with bread.
15 Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.
Those that remain of him shall be buried in death: and his widows shall not weep.
16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,
Though he should heap up silver as the dust, and prepare raiment as the clay?
17 kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.
He may prepare [it], but the just shall put [it] on, and the innocent shall divide the silver.
18 Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.
He buildeth his house as a moth, and as a booth [that] the keeper maketh.
19 Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.
The rich man shall lie down, but he shall not be gathered: he openeth his eyes, and he [is] not.
20 Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.
Terrors take hold on him as waters, a tempest stealeth him away in the night.
21 Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.
The east wind carrieth him away, and he departeth: and as a storm hurleth him out of his place.
22 Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.
For [God] shall cast upon him, and not spare: he would fain flee out of his hand.
23 Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."
[Men] shall clap their hands at him, and shall hiss him out of his place.

< Jobin 27 >