Jobin 27
1 Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:
Job also added, taking up his parable, and said:
2 "Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:
As God liveth, who hath taken away my judgment, and the Almighty, who hath brought my soul to bitterness,
3 niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,
As long as breath remaineth in me, and the spirit of God in my nostrils,
4 eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.
My lips shall not speak iniquity, neither shall my tongue contrive lying.
5 Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
God forbid that I should judge you to be just: till I die I will not depart from my innocence.
6 Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.
My justification, which I have begun to hold, I will not forsake: for my heart doth not reprehend me in all my life.
7 Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
Let my enemy be as the ungodly, and my adversary as the wicked one.
8 Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?
For what is the hope of the hypocrite if through covetousness he take by violence, and God deliver not his soul?
9 Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?
Will God hear his cry, when distress shall come upon him?
10 Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?
Or can he delight himself in the Almighty, and call upon God at all times?
11 Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.
I will teach you by the hand of God, what the Almighty hath, and I will not conceal it.
12 Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
Behold you all know it, and why do you speak vain things without cause?
13 Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
This is the portion of a wicked man with God, and the inheritance of the violent, which they shall receive of the Almighty.
14 Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.
If his sons be multiplied, they shall be for the sword, and his grandsons shall not be filled with bread.
15 Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.
They that shall remain of him, shall be buried in death, and his widows shall not weep.
16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,
If he shall heap together silver as earth, and prepare raiment as clay,
17 kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.
He shall prepare indeed, but the just man shall be clothed with it: and the innocent shall divide the silver.
18 Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.
He hath built his house as a moth, and as a keeper he hath made a booth.
19 Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.
The rich man when he shall sleep shall take away nothing with him: he shall open his eyes and find nothing.
20 Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.
Poverty like water shall take hold on him, a tempest shall oppress him in the night.
21 Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.
A burning wind shall take him up, and carry him away, and as a whirlwind shall snatch him from his place.
22 Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.
And he shall cast upon him, and shall not spare: out of his hand he would willingly flee.
23 Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."
He shall clasp his hands upon him, and shall hiss at him, beholding his place.
