< Jobin 27 >
1 Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:
Job continued his discourse:
2 "Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:
“As surely as God lives, who has deprived me of justice— the Almighty, who has embittered my soul—
3 niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,
as long as my breath is still within me and the breath of God remains in my nostrils,
4 eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.
my lips will not speak wickedness, and my tongue will not utter deceit.
5 Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
I will never say that you are right; I will maintain my integrity until I die.
6 Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.
I will cling to my righteousness and never let go. As long as I live, my conscience will not accuse me.
7 Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
May my enemy be like the wicked and my opponent like the unjust.
8 Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?
For what is the hope of the godless when he is cut off, when God takes away his life?
9 Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?
Will God hear his cry when distress comes upon him?
10 Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?
Will he delight in the Almighty? Will he call upon God at all times?
11 Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.
I will instruct you in the power of God. I will not conceal the ways of the Almighty.
12 Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
Surely all of you have seen it for yourselves. Why then do you keep up this empty talk?
13 Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
This is the wicked man’s portion from God— the heritage the ruthless receive from the Almighty.
14 Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.
Though his sons are many, they are destined for the sword; and his offspring will never have enough food.
15 Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.
His survivors will be buried by the plague, and their widows will not weep for them.
16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,
Though he heaps up silver like dust and piles up a wardrobe like clay,
17 kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.
what he lays up, the righteous will wear, and his silver will be divided by the innocent.
18 Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.
The house he built is like a moth’s cocoon, like a hut set up by a watchman.
19 Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.
He lies down wealthy, but will do so no more; when he opens his eyes, all is gone.
20 Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.
Terrors overtake him like a flood; a tempest sweeps him away in the night.
21 Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.
The east wind carries him away, and he is gone; it sweeps him out of his place.
22 Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.
It hurls itself against him without mercy as he flees headlong from its power.
23 Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."
It claps its hands at him and hisses him out of his place.