< Jobin 26 >

1 Job vastasi ja sanoi:
A Jov odgovori i reèe:
2 "Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
Kako si pomogao slabome! kako si izbavio ruku nejaku!
3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
Kako si svjetovao onoga koji je bez mudrosti i pokazao razum izobila!
4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
Kome si govorio te rijeèi? i èiji je duh izašao iz tebe?
5 Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
I mrtve stvari stvorene su pod vodama i stanovnici njihovi.
6 Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. (Sheol h7585)
Otkriven je pakao pred njim, niti ima pokrivaèa pogibli. (Sheol h7585)
7 Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
On je razastro sjever nad prazninom, i zemlju objesio ni na èem.
8 Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
Zavezuje vode u oblacima svojim, i ne prodire se oblak pod njima.
9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
Drži prijesto svoj, razapinje oblak svoj nad njim.
10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
Meðu je postavio oko vode dokle ne bude kraj svjetlosti i mraku.
11 Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
Stupovi nebeski tresu se i drkæu od prijetnje njegove.
12 Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
Silom je svojom pocijepao more i razumom svojim razbio bjesnilo njegovo.
13 Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
Duhom je svojim ukrasio nebesa, i ruka je njegova stvorila prugu zmiju.
14 Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"
Gle, to su dijelovi putova njegovijeh; ali kako je mali dio što èusmo o njemu? i ko æe razumjeti grom sile njegove?

< Jobin 26 >