Jobin 26
1 Job vastasi ja sanoi:
Hagi anante Bildati'ma hia nanekerera Jopu'a amanage huno kenona hunte'ne,
2 "Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
Inankna hunka hankavezamima omne'nea vahera zamaza nehunka, zamagra'ama zamaza osuga vahera zamagura vazi'nane.
3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
Kagra inankna hunka knare antahi'zama omne'nea vahe'mofona antahintahia neminka, oku'ma me'nea knare antahi'zanka'a erinte ama hane?
4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
Ama ana knare antahintahi zanka'a igati eri'nane? Ana hu'nankeno iza avamu'mo kagri kagipina huvazino ama'na nanekea huamara nehie?
5 Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
Fri'naza vahe'mokizmi hankro'ma hagerimofo agu'afima nemaniza naga'mo'za Anumzamofonkura tusi koro nehazageno zamahirahi nere.
Fri vahe kumapima nemaniza vahe'mo'za Anumzamofo avurera frara oki amate mani'naze. Vahe'ma zamazeri havizama nehia kumapima me'nea zantamima Anumzamo'ma kenaku'ma hiana, mago zamo'a avurera anteso osu amate me'negeno nege. (Sheol h7585)
7 Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
Hanki noti kaziga me'nea mona anami kankamumpi tro huntegeno me'negeno, Anumzamo'a anami kankamumpi tro huntegeno mago'zamo'a azeoriaza me'ne.
8 Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
Hanintirima huno antarakoma hu'nea hampompi Anumzamo'a ko tina eri ano vazintegeno me'ne. Hianagi knagura huno ana timo'a rufuragu vazinora evunoramie.
9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
Ana nehuno hamponteti kini tra'a erirefitegeta nonkone.
10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
Hagerimofo agofetura Anumzamo'a mago avame'zanteti isagana ante'ne. Ana hu'neankino ana isagamo hanine masanena refko hunezanante.
11 Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
Anumzamo'ma monamofoma azeri konerigeno'a, monama tro huno regarinte'nea tra'mo'a torevare nehie.
12 Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
Anumzamo'a hankave'areti higeno avunemanentea hagerimo'a, ome rurava nehe. Agra knare antahi'zanteti, hagerimofo agu'afima Rehapu'e nehazageno'ma nemania afi'zaga rehapanetie.
13 Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
Anumzamo'ma asimu'ma antegeno'a, anamima me'nea monamo'a rumsa hutfaza nehie. Ana nehuno hagerimpima mani'neno vanoma nehia osifavea Agra azanuti ahe fri'ne.
14 Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"
Ama ana maka zama fore'ma hiana, Anumzamo'a hankave'areti tro'ma hu'nea zamofona, amne agema'a fore higeta kone. Hagi Agra menina sumi ke huno kea nehigeta nentahunanki, monagefinti'ma rankema huno'ma keagama hanigeta, inankna huta tagra antahi amara hugahune?
