Jobin 24
1 "Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut tuomion aikoja, ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat, nähdä hänen päiviänsä?
Wherefore from the Mighty One Times have not been hidden, And those knowing Him have not seen His days.
2 Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.
The borders they reach, A drove they have taken violently away, Yea, they do evil.
3 Orpojen aasin he vievät, ottavat pantiksi lesken lehmän.
The ass of the fatherless they lead away, They take in pledge the ox of the widow,
4 He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä.
They turn aside the needy from the way, Together have hid the poor of the earth.
5 Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän lastensa leipä.
Lo, wild asses in a wilderness, They have gone out about their work, Seeking early for prey, A mixture for himself — food for young ones.
6 Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä.
In a field his provender they reap, And the vineyard of the wicked they glean.
7 Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.
The naked they cause to lodge Without clothing. And there is no covering in the cold.
8 He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.
From the inundation of hills they are wet, And without a refuge — have embraced a rock.
9 idin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti.
They take violently away From the breast the orphan, And on the poor they lay a pledge.
10 He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
Naked, they have gone without clothing, And hungry — have taken away a sheaf.
11 Jumalattomain muuritarhoissa he pusertavat öljyä, he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa.
Between their walls they make oil, Wine-presses they have trodden, and thirst.
12 Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa; mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta.
Because of enmity men do groan, And the soul of pierced ones doth cry, And God doth not give praise.
13 Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
They have been among rebellious ones of light, They have not discerned His ways, Nor abode in His paths.
14 Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän; ja yöllä hän hiipii kuin varas.
At the light doth the murderer rise, He doth slay the poor and needy, And in the night he is as a thief.
15 Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe', ja hän panee peiton kasvoillensa.
And the eye of an adulterer Hath observed the twilight, Saying, 'No eye doth behold me.' And he putteth the face in secret.
16 He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään, tahtomatta tietää valosta.
He hath dug in the darkness — houses; By day they shut themselves up, They have not known light.
17 Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen, koska pimeyden kauhut ovat heille tutut." -
When together, morning [is] to them death shade, When he discerneth the terrors of death shade.
18 "Hän kiitää pois vetten viemänä, kirottu on hänen peltopalstansa maassa, hän ei enää poikkea viinimäkien tielle.
Light he [is] on the face of the waters, Vilified is their portion in the earth, He turneth not the way of vineyards.
Drought — also heat — consume snow-waters, Sheol [those who] have sinned. (Sheol h7585)
20 idin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu.
Forget him doth the womb, Sweeten [on] him doth the worm, No more is he remembered, And broken as a tree is wickedness.
21 Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, ja leskelle hän ei hyvää tehnyt." -
Treating evil the barren [who] beareth not, And [to] the widow he doth no good,
22 "Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa; he pysyvät pystyssä, vaikka jo olivat epätoivossa hengestään.
And hath drawn the mighty by his power, He riseth, and none believeth in life.
23 Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki; ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä.
He giveth to him confidence, and he is supported, And his eyes [are] on their ways.
24 He ovat kohonneet korkealle-ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole; he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin, he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä.
High they were [for] a little, and they are not, And they have been brought low. As all [others] they are shut up, And as the head of an ear of corn cut off.
25 Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?"
And if not now, who doth prove me a liar, And doth make of nothing my word?
