Jobin 24
1 "Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut tuomion aikoja, ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat, nähdä hänen päiviänsä?
Howe should not the times be hid from the Almightie, seeing that they which knowe him, see not his dayes?
2 Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.
Some remoue the land marks, that rob the flockes and feede thereof.
3 Orpojen aasin he vievät, ottavat pantiksi lesken lehmän.
They leade away the asse of the fatherles: and take the widowes oxe to pledge.
4 He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä.
They make the poore to turne out of the way, so that the poore of the earth hide themselues together.
5 Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän lastensa leipä.
Behold, others as wilde asses in the wildernesse, goe forth to their businesse, and rise early for a praye: the wildernesse giueth him and his children foode.
6 Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä.
They reape his prouision in the fielde, but they gather the late vintage of the wicked.
7 Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.
They cause the naked to lodge without garment, and without couering in the colde.
8 He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.
They are wet with the showres of the moutaines, and they imbrace the rocke for want of a couering.
9 idin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti.
They plucke the fatherles from the breast, and take the pledge of the poore.
10 He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
They cause him to go naked without clothing, and take the glening from the hungrie.
11 Jumalattomain muuritarhoissa he pusertavat öljyä, he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa.
They that make oyle betweene their walles, and treade their wine presses, suffer thirst.
12 Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa; mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta.
Men cry out of the citie, and the soules of the slayne cry out: yet God doth not charge them with follie.
13 Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
These are they, that abhorre the light: they know not the wayes thereof, nor continue in the paths thereof.
14 Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän; ja yöllä hän hiipii kuin varas.
The murtherer riseth earely and killeth the poore and the needie: and in the night he is as a theefe.
15 Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe', ja hän panee peiton kasvoillensa.
The eye also of the adulterer waiteth for the twilight, and sayth, None eye shall see me, and disguiseth his face.
16 He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään, tahtomatta tietää valosta.
They digge through houses in the darke, which they marked for themselues in the daye: they knowe not the light.
17 Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen, koska pimeyden kauhut ovat heille tutut." -
But the morning is euen to them as the shadow of death: if one knowe them, they are in the terrours of the shadowe of death.
18 "Hän kiitää pois vetten viemänä, kirottu on hänen peltopalstansa maassa, hän ei enää poikkea viinimäkien tielle.
He is swift vpon the waters: their portion shalbe cursed in the earth: he will not behold the way of the vineyardes.
As the dry ground and heate consume the snowe waters, so shall the graue the sinners. (Sheol h7585)
20 idin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu.
The pitifull man shall forget him: the worme shall feele his sweetenes: he shalbe no more remembered, and the wicked shalbe broke like a tree.
21 Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, ja leskelle hän ei hyvää tehnyt." -
He doth euil intreat ye barren, that doeth not beare, neither doeth he good to the widowe.
22 "Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa; he pysyvät pystyssä, vaikka jo olivat epätoivossa hengestään.
He draweth also the mighty by his power, and when he riseth vp, none is sure of life.
23 Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki; ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä.
Though men giue him assurance to be in safetie, yet his eyes are vpon their wayes.
24 He ovat kohonneet korkealle-ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole; he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin, he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä.
They are exalted for a litle, but they are gone, and are brought lowe as all others: they are destroyed, and cut off as the toppe of an eare of corne.
25 Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?"
But if it be not so, where is he? or who wil proue me a lyer, and make my words of no value?
