Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Y respondió Job, y dijo:
2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
Hoy también hablaré con amargura, y será más grave mi llaga que mi gemido.
3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
¡Quién diese que le conociese, y le hallase! yo iría hasta su trono.
4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
Ordenaría juicio delante de él, y mi boca henchiría de argumentos.
5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
Yo sabría lo que él me respondería, y entendería lo que me dijese.
6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
¿Pleitearía conmigo con multitud de fuerza? No: antes él la pondría en mí.
7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
Allí el recto disputaría con él; y escaparía para siempre de él que me condena.
8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
He aquí, yo iré al oriente, y no le hallaré, y al occidente, y no le entenderé.
9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
Si al norte él obrare, yo no le veré: al mediodía se esconderá, y no le veré.
10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
Mas él conoció mi camino: probóme, y salí como oro.
11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
Mis pies tomaron su rastro: guardé su camino, y no me aparté.
12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
Del mandamiento de sus labios nunca me quité: las palabras de su boca guardé más que mi comida.
13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
Y si él se determina en una cosa, ¿quién le apartará? Su alma deseó, e hizo.
14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
Por tanto él acabará lo que ha determinado de mí; y muchas cosas como estas hay en él.
15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
Por lo cual yo me espantaré delante de su rostro: consideraré, y temerle he.
16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
Dios ha enternecido mi corazón, y el Omnipotente me ha espantado.
17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
¿Por qué yo no fui cortado delante de las tinieblas, y cubrió con oscuridad mi rostro?
