< Jobin 23 >

1 Job vastasi ja sanoi:
Kalpasanna simmungbat ni Job ket kinunana,
2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
“Uray ita nga aldaw nasaem ti dayengdengko; nadagdagsen ti panagsagsagabak ngem ti panagas-asugko.
3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
O, nga ammok koma ti pakasarakak kenkuana! O, a mapanak koma iti ayanna!
4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
Idatagkonto a siuurnos ti kasasaadko iti sangoananna ken punnoekto ti ngiwatko kadagiti pannakisinnuppiat.
5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
Adalekto dagiti sasao nga isungbatna kaniak ken awatekto no ania ti ibagana kaniak.
6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
Makisinnuppiatto kadi isuna kaniak iti kinaindaklan ti pannakabalinna? Saan, ipangagnakto.
7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
Mabalin a makisinnupiat kenkuana sadiay ti nalinteg a tao. Iti kastoy a wagas, mapakawanakto iti agnanayon babaen ti ukomko.
8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
Kitaenyo, agpadayaak, ngem awan isuna sadiay, ken agpalaudak, ngem saanko a madlaw isuna.
9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
Iti amianan, a pagub-ubraanna, ngem saanko isuna a makita, ken iti abagatan, a paglemlemmenganna tapno saanko isuna a makita.
10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
Ngem ammona ti dalan a papanak; inton nasuotnakun, rummuarakto a kasla balitok.
11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
Sumursurot a naan-anay ti sakak kadagiti addangna; sinalimetmetak ti dalanna ken saanak a simmiasi.
12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
Saanak a nagsukir kadagiti bilin dagiti bibigna; indulinko dagiti sasao ti ngiwatna ditoy pusok.
13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
Ngem naidumduma isuna, siasino ti makapabaw-ing kenkuana? No ania dagiti tartarigagayanna, aramidenna.
14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
Ta ipatpatungpalna ti bilinna a maibusor kaniak; adu ti kasla kadagitoy.
15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
Ngarud, mabutengak iti presensiana; no panpanunotek isuna, mabutbutengak kenkuana.
16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
Ta pinakapuy ti Dios ti pusok; pinagbutengnak ti Mannakabalin-amin.
17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
Saan a ti sipnget ti nakadadaelak, wenno ti nakaro a kinasipnget ti nangabbong iti rupak.

< Jobin 23 >