Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said,
2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
Even to day [is] my complaint bitter: my stroke is heavier than my groaning.
3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
Oh that I knew where I might find him! [that] I might come [even] to his seat!
4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
I would order [my] cause before him, and fill my mouth with arguments.
5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
I would know the words [which] he would answer me, and understand what he would say unto me.
6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
Will he plead against me with [his] great power? No; but he would put [strength] in me.
7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
There the righteous might dispute with him; so should I be delivered for ever from my judge.
8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
Behold, I go forward, but he [is] not [there; ] and backward, but I cannot perceive him:
9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
On the left hand, where he doth work, but I cannot behold [him: ] he hideth himself on the right hand, that I cannot see [him: ]
10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
But he knoweth the way that I take: [when] he hath tried me, I shall come forth as gold.
11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
My foot hath held his steps, his way have I kept, and not declined.
12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
Neither have I gone back from the commandment of his lips; I have esteemed the words of his mouth more than my necessary [food].
13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
But he [is] in one [mind], and who can turn him? and [what] his soul desireth, even [that] he doeth.
14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
For he performeth [the thing that is] appointed for me: and many such [things are] with him.
15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
Therefore am I troubled at his presence: when I consider, I am afraid of him.
16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
For God maketh my heart soft, and the Almighty troubleth me:
17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
Because I was not cut off before the darkness, [neither] hath he covered the darkness from my face.
