Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said:
2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
Even to-day is my complaint bitter; my hand is become heavy because of my groaning.
3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
Oh that I knew where I might find Him, that I might come even to His seat!
4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
I would order my cause before Him, and fill my mouth with arguments.
5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
I would know the words which He would answer me, and understand what He would say unto me.
6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
Would He contend with me in His great power? Nay; but He would give heed unto me.
7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
There the upright might reason with Him; so should I be delivered for ever from my Judge.
8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
Behold, I go forward, but He is not there, and backward, but I cannot perceive Him;
9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
On the left hand, when He doth work, but I cannot behold Him, He turneth Himself to the right hand, but I cannot see Him.
10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
For He knoweth the way that I take; when He hath tried me, I shall come forth as gold.
11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
My foot hath held fast to His steps, His way have I kept, and turned not aside.
12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
I have not gone back from the commandment of His lips; I have treasured up the words of His mouth more than my necessary food.
13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
But He is at one with Himself, and who can turn Him? And what His soul desireth, even that He doeth.
14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
For He will perform that which is appointed for me; and many such things are with Him.
15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
Therefore am I affrighted at His presence; when I consider, I am afraid of Him.
16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
Yea, God hath made my heart faint, and the Almighty hath affrighted me;
17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
Because I was not cut off before the darkness, neither did He cover the thick darkness from my face.
