< Jobin 23 >
Then Job answered and said,
2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
Yes, I know that pleading is out of my reach; and his hand has been made heavy upon my groaning.
3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
Who would then know that I might find him, and come to an end [of the matter]?
4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
And I would plead my own cause, and he would fill my mouth with arguments.
5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
And I would know the remedies which he would speak to me, and I would perceive what he would tell me.
6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
Though he should come on me in [his] great strength, then he would not threaten me;
7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
for truth and reproof are from him; and he would bring forth my judgement to an end.
8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
For if I shall go first, and exist no longer, still what do I know [concerning] the latter end?
9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
When he wrought on the left hand, then I observed [it] not: his right hand shall encompass me but I shall not see [it].
10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
For he knows already my way; and he has tried me as gold.
11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
And I will go forth according to his commandments, for I have kept his ways; and I shall not turn aside from his commandments,
12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
neither shall I transgress; but I have hid his words in my bosom.
13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
And if too he has thus judged, who is he that has contradicted, for he has both willed [a thing] and done it.
14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
Therefore am I troubled at him; and when I was reproved, I thought of him. Therefore let me take good heed before him: I will consider, and be afraid of him.
16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
But the Lord has softened my heart, and the Almighty has troubled me.
17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."
For I knew not that darkness would come upon me, and thick darkness has covered [me] before my face.