Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Job contestó:
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
“Por favor, escuchen atentamente lo que digo; eso sería un consuelo que podrían darme.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
Tengan paciencia conmigo; déjenme hablar. Después de que haya habladao, pueden seguir burlándose de mí.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
¿Me estoy quejando de la gente? Por supuesto que no. ¿Por qué no debería estar impaciente?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
Mírenme. ¿No están horrorizados? Tápense la boca con la mano en señal de asombro.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
Cada vez que pienso en lo que me ha pasado me horrorizo y tiemblo de miedo.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
“¿Por qué siguen viviendo los malvados, que envejecen y son cada vez más poderosos?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
Sus hijos están con ellos; ven crecer a sus nietos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
Viven en sus casas con seguridad; no tienen miedo. Dios no usa su vara para golpearlos.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
Sus toros siempre crían con éxito; sus vacas paren terneros y no abortan.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
Sacan a jugar a sus pequeños como si fueran corderos; sus niños bailan alrededor.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
Cantan acompañados de la pandereta y la lira; celebran con la música de la flauta.
Viven felices y bajan al sepulcro en paz. (Sheol h7585)
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
Sin embargo, le dicen a Dios: ‘¡Vete lejos! No queremos saber nada de ti.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
¿Quién se cree el Todopoderoso para que le sirvamos como esclavos? ¿Qué beneficio hay para nosotros si le oramos?’
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
Esa gente cree que hace su propia fortuna, pero yo no acepto su forma de pensar.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
“Cuántas veces se apaga la lámpara de los malvados? ¿Cuántas veces les sobreviene el desastre? ¿Cuántas veces castiga Dios a los impíos en su cólera?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
¿Son arrastrados como paja en el viento? ¿Viene un tornado y se los lleva?
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
Algunos dicen: ‘Dios guarda el castigo de la gente para sus hijos’. Pero yo digo: ‘Dios debería castigar a esas personas para que aprendan de ello’.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
Que ellos mismos vean su destrucción y beban profundamente de la ira de Dios.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
Porque no les importará lo que les ocurra a sus familias una vez que hayan muerto.
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
“¿Puede alguien enseñarle a Dios algo que no sepa ya, puesto que él es quien juzga incluso a los seres celestiales?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
Una persona muere con buena salud, totalmente cómoda y segura.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
Su cuerpo está gordo por haber comido bien; sus huesos aún son fuertes.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
Otro muere después de una vida miserable sin haber experimentado la felicidad.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
Sin embargo, ambos son enterrados en el mismo polvo; son tratados de igual manera en la muerte, comidos por los gusanos.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
“Sé lo que piensan y sus planes para hacerme mal.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
Pueden preguntarme: ‘¿Dónde está la casa del gran hombre? ¿Dónde está el lugar donde viven los malvados?’
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
¿No le han preguntado a los viajeros? ¿No le prestan atención a lo que dicen?
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
La gente malvada se salva en tiempos de desastre; es rescatada del día del juicio.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
¿Quién cuestiona sus acciones? ¿Quién les paga por lo que han hecho?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
Cuando finalmente mueren y son llevados al cementerio, su tumba está custodiada. La tierra de la tumba los cubre suavemente.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
Todo el mundo asiste a sus funerales; una enorme procesión de gente viene a presentar sus últimos respetos.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
¿Por qué tratan de consolarme con tonterías? Sus respuestas no son más que una sarta de mentiras!”
